Pohjoismaisen pörssisähkön hintataso pysyy korkeana ainakin kesäkauteen asti, arvioi Energia-alan keskusliiton toimitusjohtaja Juhani Santaholma torstaina Vaasassa. Sähköjärjestelmän testikausi jatkuu hänen mukaansa helmikuun puoliväliin, sillä runsaatkaan lumisateet eivät talvella täytä vesivoiman varastoaltaita.
"Yhteiset sähkömarkkinat selvisivät hyvin ensimmäisestä todellisesta tulikokeestaan, pitkän kuivan kauden aiheuttamasta kuivuudesta ja samanaikaisesta hyvin kylmästä säästä. Toinen peräkkäinen kuiva vuosi johtaisi kuitenkin sähkömarkkinoiden vakavaan epätasapainoon", sanoi Santaholma.
Talven aikana sähköä on ollut riittävästi tarjolla, vaikka kysyntä olikin huipussaan, korosti Santaholma. Sähkön siirto ja jakelu sujui ongelmitta vaikeissakin sääoloissa joitain paikallisia häiriöitä lukuunottamatta. Sähkön hinta nousi uusiin ennätyksiin.
Kesä ja syksy olivat tavanomaista kuivempia Pohjoismaissa. Pörssisähkön hinta lähti voimakkaaseen nousuun ja poikkeuksellisen kovat pakkaset nostivat hinnan ennätyslukemiin.
"Säiden lauhduttua pörssihinnat ovat tulleet jonkin verran alaspäin, mutta taso on edelleen kaksinkertainen vuoden takaiseen verrattuna", Santaholma totesi. Pörssisähkön hinnan odotetaan pysyvän korkeana ainakin kesäkauteen asti.
"Lumien sulamisvesien määrä ja ensi kesän sateisuus vaikuttavat kesän hintatasoon. Kaksi perättäistä kuivaa vuotta johtaisi vakavaan epätasapainoon", mainitsi Santaholma.
Kuluttajia kehotettiin säästämään sähköä. Missään Pohjoismaassa ei kuitenkaan tarvinnut mennä sähkön säännöstelyyn. Vaikeimmat tilanteet koettiin Santaholman mukaan Norjassa ja Ruotsissa.
Sähkön korkeat pörssihinnat leikkasivat Santaholman mukaan Pohjoismaiden markkinoilta hetkellisesti pois joitakin sähkövaltaisia teollisuuslaitoksia. Markkinat toimivat kuten pitikin ja antoivat sähkön käyttäjille aihetta tarkistaa kulutusta, totesi hän.
Saunomiseen ei syytä puuttua
Kiinteä sähkölämmitys ei Santaholman mukaan aiheuttanut ongelmia kovimmillakaan pakkasilla, sillä sähkölämmityksen tehot risteilevät tehokkaasti muun kulutuksen kanssa. Ei ole myöskään mitään tarvetta puuttua suomalaisten pyhään asiaan eli saunomiseen, Santaholma huomautti.
Erilaisia lisälämmittimiä oli Finergyn arvion mukaan huippupakkasilla käytössä jopa enemmän kuin vuoden 1987 poikkeuksellisen kovilla pakkasilla. Silloin koko maassa arvioitiin kylmimmän huipputunnin lämmittimien käyttötehoksi noin 1 000 megawattia.
Talven pakkasten aikana lämmittimien kauppa kävi vilkkaasti. Loppiaisena lämmittimiä oli Santaholman mukaan käytössä todennäköisesti enemmän kuin 1987.
"Tarkkoja tietoja ei ole, mutta lisälämmittimien tarvitsema teho vastasi varmasti suuren voimalaitoksen kokonaistehoa. Kotien lisäksi lisälämmittimiä oli käytössä työpakoilla, teollisuudessa, maatiloilla ja yleensäkin siellä, missä tarvitaan nopeasti lisälämpöä", mainitsi Santaholma.
Sähköyhtiöt eivät pysty mitenkään ohjaamaan tällaisia lisälämmittimiä. Myös autojen suuritehoiset sisätilalämmittimet aiheuttavat samanlaisia yllättäviä tehopiikkejä. Santaholma ei silti lähtisi rajoittamaan lisälämmittimien käyttöä.
"Suomalaisen elintasoon kuuluu oikeus täydentää lisälämmittimillä esimerkiksi vuosikymmeniä vanhan asuntonsa puutteellista lämmitystä", Santaholma sanoi.