The Human Wastland -elokuvan
ensi-ilta on tänään lauantaina
kello 15 Kemin Kinopirtissä.
"Siinäpä lakkoilkoot", tuhahtavat kemiläiset Joonas Pirttikangas ja Ville Pesola.
Heitto on tarkoitettu sille oikealle elokuvaväelle, joka on päättänyt pitää taukoa leffanteossa vastalauseena suomalaiselle tukipolitiikalle. Hepola Filmsin porukalta tulee tänään lauantaina ensi-iltaan koko pitkä raina neljännen suursodan jälkeisestä maailmasta. Elokuvasäätiöltä ei tukea pyydetty, mutta Keminmaan kunnalta tipahti 200 euron apuraha. Se on nätti summa, sillä The Human Wastelands purkitettiin 850 eurolla.
Pohjoisessa lepattavaa elämänliekkiä kuvattiin kemiläisillä joutomailla, romuttamolla ja ränsistyneillä rakennuksilla. Sopivia maisemia löytyi helposti. Entisen Lapin leivän isän valtavan kokoinen massamakasiini oli yksi leffan kuvauksellisista keitaista.
Kaksikymppiset Pirttikangas ja Pesola määrittelevät Hepola Filmsin ensimmäisen suurtuotannon postnukleaariseksi toimintaseikkailuksi. Vaikutteita on niin japanilaisesta samuraielokuvasta, italowesternistä kuin Mad Max
-elokuvistakin. Projekti vei puolisentoista vuotta. Jo talvella tiimi työsti nopealla tahdilla surrealistisen kokoillan kauhupätkän.
Erilaista kuin selinit
Tiuhaan tahtiin leffoja pukkaavalla parilla on tekeillä inhorealistinen draama. "Ja saapa nähdä, mitä tulee seuraavaksi", ohjaaja Pirttikangas nauraa.
Pienen budjetin riippumattomille elokuvaryhmille on tavanomaista syöksyä lajityypistä toiseen. Näin on myös suomalaisissa indie-elokuvissa. "Halvalla tehdään, mutta erilaista kuin selinit ja muut. Periaatteessa kysymys on pienen rahan Hollywood-elokuvista", Pirttikangas määrittelee.
Parivaljakko ei paljon suomalaisesta "draamaroskasta" piittaa. Pahat pojat ja pahat maat toistavat itseään. "Me yritämme tehdä, mitä isolla rahalla ei uskalleta." Mutta sanomaelokuvaa he eivät ole tuputtamassa.
Pirttikangas sanoo olevansa aika tyytyväinen uutuuteen. Köyhä kalusto, vahva tarina, hyvät näyttelijät ja talkoohenki toivat mukiinmenevän lopputuloksen.
"Tässä saa toteuttaa omia visioitaan ja mielikuvitustaan", Pirttikangas sanoo. Häneen leffakärpänen iski ala-asteella. Pirttikangas ja Pesola kohtasivat Kemi-Tornion ammattiopistossa, jossa he ovat suorittaneet audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon.
Siirtykää indieen
Digitekniikka ja tietokonekäsittely ovat mullistaneet elokuvanteon; halpisleffoista on tullut filmimäisempiä ja teknisesti parempia. Avaruusparodia Star Wreck: In The Pirkinning on tuonut suomalaiselle indie-elokuvalle aivan uutta näkyvyyttä. Star Wreckin tekninen taso hätkähdytti, ja siitä on tullut katsotuin suomalainen elokuva.
Pirttikangas ja Pesola eivät tavoittele voittoja, eivätkä paikkaa Citizen Kanen rinnalla, mutta laajemmat yleisöt kiinnostavat. Monet indie-elokuvat kestävät heidän mielestään katsomisen, ja tekeminen tuo lisää taitoa hyppysiin. Ammattilaisuus elokuva-alalla on molempien tulevaisuuden haaveena. "En tiedä menetetäänkö elokuvantekijöiden lakon aikana mitään. Jos suomalaiset haluavat katsoa elokuvia, he voisivat vilkaista indie-tuotantoa", Pirttikangas kehottaa.