Finanssivalvonta on terävöittänyt suomalaispankkien ja -vakuutusyhtiöiden seurantaa. Hyvä niin. Talouskriisissä Suomi on silti ennen kaikkea muun maailman armoilla.
Hetkittäisistä valonpilkahduksista ja poliittisten johtajien yhä uusista kokouksista huolimatta tapahtumat Euroopan velkakriisissä etenevät edelleen kohti huonompaa. Kriisin vaikutukset ovat jo alkaneet näkyä suomalaisessa arjessa.
Liikennevirasto on todennut vientikuljetusten kasvun pysähtyneen meriliikenteessä. Myös rautateiden tavaraliikenne kääntyi laskuun, ja pääteiden raskaan liikenteen kasvu hidastui merkittävästi.
Tiistaina kuultiin toinen varoitussignaali. Sen esitti rahoituslaitosten ja vakuutuslaitosten valvoja Finanssivalvonta. Viesti oli, että euroalueen kriisi voi pahimmillaan johtaa luottolamaan eli pankkien luotonannon tyrehtymiseen.
Luottolama merkitsisi käytännössä talouden ajamista seinään, sillä jos luoton saanti katkeaa, loppuvat yksityiset investoinnit.
Tällä hetkellä suomalaispankkien luotonantokyky on vielä hyvä. Pankkeihin on tänä vuonna tullut talletuksina kolme miljardia euroa uutta rahaa, joka lisää mahdollisuutta luottojen jakamiseen.
Ongelma tulee kuitenkin kansainvälisiltä markkinoilta. Sieltä suomalaispankit hakevat osan siitä rahoituksesta, jota täällä lainataan asiakkaille. Nyt todellinen vaara on, että kansainvälisiltä markkinoilta tulevan rahan tie tänne katkeaa suurten eurooppalaisten pankkien vaikeuksiin.
Ongelmat uhkaavat siis rantautua Suomeen riippumatta siitä, mitä pankit täällä tekevät. Se, millä tilannetta voidaan täällä helpottaa, pitää kuitenkin tehdä.
Toinen Finanssivalvonnan esiin nostama huoli liittyy Suomen työeläkejärjestelmälle keskeisiin eläkevakuutusyhtiöihin.
Yhtiöiden varallisuus ja eläkkeenmaksukyky perustuvat niiden sijoitusten tuottoon. Kun pörssikurssit ovat tänä vuonna liukuneet jyrkkää alamäkeä lähes kaikkialla maailmassa, uhkaa sijoitusten reaalinen tuotto vajota miinusmerkkiseksi.
Jos velkakriisi pitkittyy, se heikentää edelleen yhtiöiden vakavaraisuutta. Eläkemaksujen nousua ennakoitiin jo ennen nyt päälle puskevaa taantumaakin. Jos ja kun se tulee, maksujen nousu voi olla jyrkkä.
Eläkkeensaajien kannalta on hyvä, että Finanssivalvonta tarkkailee nyt eläkeyhtiöiden sijoitusten tuottoa ja vakavaraisuutta kahden viikon välein. Voi tosin kysyä, mitä valvoja voi tehdä, jos yhtiöiden sijoitusten tuotto yhä putoaa. Pörssikursseja ei viranomainen voi kääntää.
Kiinnostava oli Finanssivalvonnan johtajan Anneli Tuomisen toive siitä, että työeläkeyhtiöiden hallituksissa olisi riittävää osaamista, jonka avulla tarpeen vaatiessa voidaan kyseenalaistaa yhtiöiden sijoitusjohtajien esitykset. Onko jonkin yhtiön hallitus katsonut läpi sormien palkkajohdon huonoja päätöksiä?
Jos Kreikan ongelma saadaan koteloitua, ja Italian poliitikoilta löytyy lihaksia ja rohkeutta vaadittavien vakautustoimien tekoon, kehityksen suunta voi kääntyä parempaan. Tärkeää olisi ennen kaikkea luottamuksen palautuminen euroalueelle. Jos luottamus yhä heikkenee, taantuma työntyy kohta suomalaiseenkin arkeen entistä rujommin.