Finanssivalvonta arvioi, että suunniteltu riskipainoalarajan korottaminen nostaisi asuntolainojen marginaaleja noin 0,1 prosenttiyksiköllä. Finanssivalvonta kertoi tänään valmistelevansa 15 prosentin riskipainoalarajan asettamista pankkien asuntolainasalkuille. Riskipainolla kerrotaan, paljonko pankilla on oltava omaa pääomaa, jotta se voi antaa lainaa.
Finanssivalvonnan tavoitteena on, että uusi raja tulisi voimaan ensi vuoden alusta. Päätös korvaa viime vuonna tehdyn päätöksen 10 prosentin alarajan valmistelusta.
Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja Olli Rehn sanoo, että riskipainojen korotus vahvistaa rahoitusjärjestelmän kykyä kestää asuntolainoihin liittyviä riskejä.
- Olennaista on puuttua järjestelmäriskeihin ja haavoittuvuuksiin riittävän aikaisin, jotta talouden epätasapainot eivät ehdi liiaksi kasautumaan, Rehn sanoo.
Euroopan järjestelmäriskikomitea varoitti marraskuussa Suomea kotitalouksien velkaantumisesta. Myös Suomen Pankki ja Finanssivalvonta ovat viime vuosina toistuvasti kiinnittäneet huomiota kotitalouksien velkaantumiseen ja sen kasvuun.
Finanssivalvonta kertoi aiemmin tänään, että viime vuoden viimeisellä neljänneksellä noin kolme prosenttia myönnetyistä asuntolainoista oli liian suuria.
Lain mukaan asuntolaina voi olla enintään 90 prosenttia ja ensiasuntojen kohdalla 95 prosenttia vakuuksien käyvästä arvosta.
Lainakaton rajoitukset voidaan ylittää poikkeustapauksissa.
Fiva pitäisi hyvänä Nordean pääkonttorin siirtoa pankkiunionin sisälle
Suomen finanssisektorin kannalta olisi hyvä asia, jos finanssikonserni Nordea toimisi pankkiunionin sisällä, sanoo Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen.
- Silloin valvonta on yhtenäistä, ja esimerkiksi kriisinratkaisu olisi yhteisen kriisinratkaisuneuvoston vastuulla, Tuominen sanoo.
Nordea on uhannut siirtää pääkonttorinsa pois Tukholmasta, jos Ruotsin hallitus korottaa suunnitelmansa mukaan kriisinratkaisurahaston maksuja. Nordea keskitti juuri tämän vuoden alussa kaikki toimintonsa Ruotsiin. Suomen ja muiden toimintamaiden pankeista tehtiin sivuliikkeitä.
Tuomisen mukaan sivuliikkeeseen on sopeuduttu, mutta Finanssivalvonta ajaa EU-lainsäädäntöön muutosta, jotta "systeemisesti merkittävän" sivuliikkeen sijaintivaltion pankkivalvojan oikeuksia kasvatettaisiin.
- Sivuliikkeiden valvojien pitäisi selkeästi osallistua kokonaisvalvontaan, koska on kaikkien intressi, että kokonaisuus on kestävällä pohjalla, Tuominen sanoo.
Pankkiunionin sisällä pankin vakavaraisuutta valvoo Euroopan keskuspankki EKP, pankkiunionin ulkopuolella valvonta on pankin kotimaan valvojan käsissä. Toistaiseksi molemmissa tilanteissa talletussuoja on pankin kotimaan vastuulla.
Nordean hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos sanoi maaliskuun puolivälissä yhtiökokouksessa, että muuttopäätöksen jälkeen vaihtoehdot olisivat luultavasti Suomi tai Tanska. Ruotsin lisäksi Tanska on pankkiunionin ulkopuolella, mutta Suomi on sisäpuolella.
Ruotsin valtiovarainministeri Magdalena Andersson sanoi aiemmin, että Nordean pääkonttorin siirto Ruotsista voisi olla hyväkin asia, sillä se vähentäisi ruotsalaisten veronmaksajien riskiä romahduksen iskiessä.
Myös Danske B
ank aikoo jäädä sivuliikkeeksi Suomeen. Nykyisin pankilla on tytäryhtiö Suomessa.