Nordean muuton jälkeen Suomen pankkisektorin koko on noin nelinkertainen suhteessa Suomen bruttokansantuotteeseen. Nordean kotipaikan ja pääkonttorin siirtyminen Suomeen onkin nostattanut myös keskustelua riskeistä.
Rahoitusvakausviraston ylijohtajan Tuija Taoksen mukaan Nordean kotipaikan siirtymisen takia ei ole tapahtumassa mitään dramaattista olosuhteissa tai sääntelyssä.
– Nordea pysyy vähintään yhtä tiukan valvonnan ja hyvän kriisinratkaisumekanismin piirissä Suomeen ja euroalueelle tullessaan, Taos sanoo.
Taos muistuttaa, että euroalueen voimavarat hoitaa isojen pankkien ongelmia ovat vahvemmat kuin yksittäisen EU-jäsenvaltion. Nordean kotipaikan siirryttyä Suomeen Nordean valvonnasta vastaavat Euroopan keskuspankki ja Finanssivalvonta.
Nordean pääkonttori ja kotipaikka ovat siirtymässä Ruotsista Suomeen lokakuun alussa. Taoksen mukaan valmistautuminen Nordean siirtymiseen Suomeen on edennyt suunnitellusti ja valmistautumiseen liittyen esimerkiksi Rahoitusvakausvirasto on palkannut muutamia asiantuntijoita lisää. Rahoitusvakausvirasto on osa euroalueen kriisinratkaisumekanismia ja valmistautumistyötä on tehty yhdessä Brysselissä toimivan yhteisen kriisinratkaisuneuvoston (SRB) kanssa. SRB:lle siirtyy vastuu Nordean kriisinratkaisusuunnittelusta.
Suomessa Rahoitusvakausvirastolle kuuluvat muun muassa talletussuojaan liittyvät asiat. Keväällä arvioitiin, että Nordea on tuomassa Suomeen karkeasti arvioiden noin 80 miljardin verran korvattavia talletuksia. Tämä tarkoittaisi, että muutoksen jälkeen korvattavia talletuksia olisi karkeasti arvioiden noin 130 miljardia euroa.