Terminator and Philosophy. I´ll be Back, therefore I am.
John Wiley & Sons 2009.
Transformers and Philosophy. More than meets the Mind.
Open Court 2009.
Filosofi René Descartes näki 1600-luvun alkupuolella maailman, jossa ihmiset elävät yhdessä monimutkaisten koneiden kanssa. Vuorovaikutus on kiihkeää ja päivittäistä, mutta silti ihmisillä ei ole selvää käsitystä siitä, millaisia nuo mekaaniset ihmeet todella ovat.
Filosofin ajatus on kirjoitettu vuosisatoja ennen todellista teknologista kumousta. Paitsi että Descartes ei ennustellut mitään vaan kuvaili omaa aikaansa. Koneilla hän tarkoitti eläimiä: kissoja, koiria, kanoja, käärmeitä, kaloja, hyönteisiä, lintujaÊ6;
Tarina löytyy kirjasta Terminator and Philosophy, joka yrittää selvittää, mitä kanadalaisen James Cameronin alulle panema elokuvasarja paljastaa ihmisen ja teknologian suhteesta, aikamatkailusta, maailmanlopusta ja suuryhtiöiden vastuusta.
Tai jos rehellisiä ollaan, tällaiset kirjat ovat välineitä, joilla ammattifilosofit myyvät itseään ja oppialaansa elokuvien, kirjojen, tv-sarjojen ja musiikkitähtien toimiessa houkuttimina.
Filosofian ja populaarikulttuurin suhteita tutkailevien sarjojen uutuuksista Terminator-opus on parhaasta päästä. Descartes-esimerkki paljastaa, että ihmisen käsitys luonnosta mekaanisena ilmiönä on vuosisatoja vanha. Tieteiselokuvissa taas pohditaan, voivatko ihmisen luomat keinotekoiset olennot olla jotain enemmän kuin kylmää rautaa ja ohjelmistoja.
Samaa ihmetellään uudessa Transformers and Philosophy -kirjassa. Siinä kysytään, onko hyvien robottien johtajalla Optimus Primella tunteita ja moraalia, ja jos on, miksi näin. Sopii myös kysyä, onko pahojen muodonmuuttajien pomo Megatron fasistinen johtajatyyppi.
Kiinnostavin pointti tosin on ihan futuristinen. Filosofien mukaan kaukaiselta planeetalta tuskin tulee tänne pitkälle kehittynyttä elollista lajia, joka edistyksellisyydestään huolimatta on meistä matosista kiinnostunut. Todennäköisempää on, että sellainen sivistys laajentaa alaansa transformerien tapaisten huipputeknisten koneiden avulla. Sellaiset koneet tosin olisivat meidän silmissämme melko elävän tai peräti hengellisen näköisiä, koska meiltä puuttuu kyky ymmärtää edistyneempien kulttuurien tapoja ja tavaroita.
Terminator-kirja pudottaa oikein pommin: James Cameron ja Karl Marx ovat yhtä mieltä siitä, että teknologiaa kehittävä kapitalismi on vaarallinen. Kummatkin uskovat, että tekniikat pitää kaapata harvojen käsistä todellisen vapautuksen palvelukseen.
Liikkeellä on syviä ajatuksia pinnallisista viihdetuotteista. Kirjasarjoissa on pohdittu filosofian suhdetta iPodiin, Steven Spielbergiin, Ihmemaa Oziin, Led Zeppeliniin, World of Warcraftiin, Harry Potteriin, supersankareihin, hiphopiin, jalkapalloon, Harley-Davidsoniin, pokeriin, Quentin Tarantinoon ja Radioheadiin.
No, älkää nyt naurako. Filosofia ei ole mikään nippu vakavia aiheita vaan koko pakillinen työkaluja, joiden avulla voidaan purkaa ja toisinaan kootakin mikä hyvänsä asia maan ja ulkoavaruuden väliltä.