Ranskan ensi kevään presidentinvaalien ennakkosuosikki on tasavaltalaisen keskustaoikeiston entinen pääministeri François Fillon.
Fillonin valinta puolueen presidenttiehdokkaaksi varmistui, kun hän voitti selvin luvuin kilpakumppaninsa, entisen ulko- ja pääministeri Alain Juppen sunnuntaina pidetyssä puolueen sisäisessä esivaalissa.
Keskustaoikeisto kaipasi muutosta, jota Fillon tarjosi sille Juppea radikaalimmassa muodossa. Oikeistopuhuri on Ranskassa muutenkin voimakas. Toinen tiedossa oleva presidenttiehdokas on äärioikeistolaisen kansallisen rintaman nousukiidossa oleva Marine Le Pen.
Keväällänähtäneen se harvinainen tilanne, että loppusuoralla on vastakkain kaksi varsin kansallismielistä ja Venäjään myönteisesti suhtautuvaa presidenttiehdokasta.
Eripuraiset sosialistit asettavat ehdokkaansa presidentinvaaleihin alkuvuodesta. Suuri kysymysmerkki on, pyrkiikö heikosta kannatuksesta kärsivä epäsuosittu presidentti François Hollande jatkokaudelle vai ei.
Tuoreissa mielipidemittauksissa Fillon näyttäisi peittoavan Le Penin selkeästi presidentinvaalin kummallakin kierroksella. Vaaleihin on kuitenkin vielä puoli vuotta ja mitä tahansa voi tapahtua tässä välissä.
Ranskaan on odotettavissa värikäs presidentinvaalikampanja. Keskusteluun tulevat talouspolitiikka, kauppapolitiikka, EU-integraatio, suhtautuminen maahanmuuttoon ja islamiin sekä Venäjä-suhteet.
Fillon on katolinen arvokonservatiivi, joka kannattaa liberaalia talouspolitiikkaa. Hän lupaa suuria muutoksia ranskalaisten elämään.
Rankkaan talouskuuriin kuuluisivat työajan pidentäminen, sosiaaliturvan leikkaus, eläkeiän nosto ja puolen miljoonan julkisen sektorin työpaikan karsinta.
Ranskanpresidentinvaalit vaikuttavat EU:n yhtenäisyyteen. Fillon on korostanut enemmän jäsenmaiden itsenäistä politiikkaa kuin EU:n yhteisiä linjauksia. Hän kuuluu myös vapaakauppasopimuksen vastustajiin. Le Pen menee pitemmälle, tavoitteenaan EU- ja euroero.
Kielteisesti monikulttuurisuuteen suhtautuva Fillon on puhunut islamistisesta totalitarismista ja radikalismista, joille ei hänen mukaansa ole sijaa Ranskassa. Nähtäväksi jää, millainen kilpalaulanta Fillonin ja Le Penin välille syntyy tässä asiassa. Hollande sen sijaan on puolustanut islamin ja muslimien asemaa Ranskassa.
Vaikka Fillon on tehnyt pesäeroa Le Peniin, on heidän teemoissaan myös yhtäläisyyksiä. Molemmat haluaisivat muun muassa purkaa Venäjän-vastaiset talouspakotteet.
Toisella kierroksella ei kuitenkaan riitä pelkästään omien kannattajien vakuuttaminen. Jos sosialistit eivät ole mukana toisella kierroksella, heillä on paljon sanottavaa lopputuloksessa.
Kelpaako sosialisteille Fillonin talousliberalismi vai Le Penin sosiaaliturvaa puoltavat näkemykset, kun valinta on tehtävä kahden epätoivotun ehdokkaan välillä? Fillon joutuneekin lieventämään kantojaan lopputuloksen varmistamiseksi.
Pääkirjoitus