Valtioiden vallankaappaukset ja -kumoukset ovat usein dramaattisia tapahtumasarjoja, joihin myöhemmin liitetään mytologisoivia piirteitä. Virolaisilla on esimerkiksi laulava vallankumouksensa, tshekeillä samettivallankumouksensa ja portugalilaisilla neilikkavallankumouksensa. Filippiiniläiset eivät ole halunneet jäädä tässä suhteessa jälkeen eurooppalaisista, sillä maan vuoden 2001 vallanvaihdos on maassa nimetty tekstiviestivallankaappaukseksi.
Tammikuun 2001 vallanvaihdoksessa nykyinen presidentti Gloria Arroyo kaappasi armeijan ja kansanjoukkojen tukemana vallan edeltäjältään Joseph Estradalta, joka on joutunut oikeuden eteen vastaamaan korruptiosyytöksiin.
Filippiiniläisten tekstiviestikulttuuria tutkineen professori Raul Pertierran mukaan Estrada syrjäytettiin matkapuhelinten avulla. Estrada itsekin on pitänyt tekstiviestejä vallankaappauksen keskeisenä välineenä, sillä hänen mukaansa Filippiineillä tapahtui "coup d'text", ei "coup d'êtat" (vallankaappaus).
"Tekstiviesteillä ei ensisijaisesti välitetty poliittista propagandaa, vaan enemmänkin tiedotettiin mielenosoitusten paikasta ja ajankohdasta", Pertierra kertoo.
Olennainen osa Estradan syrjäyttämisessä olivat Manilan Edsa-kadulla järjestetyt massiiviset mielenosoitukset, joihin parhaimmillaan osallistui satojatuhansia ihmisiä.
Tekstiviestien luvattu maa
Filippiiniläisten matkapuhelinten käyttö on omalaatuista sikäli, että tekstiviestien lähettely on saarivaltiossa selvästi suositumpaa kuin puhelimessa puhuminen. Pertierran mukaan tätä selittää osaltaan se, että matkapuhelinten tullessa markkinoille tekstiviestien lähettely oli aluksi ilmaista.
"Puhelinoperaattorit eivät aluksi ymmärtäneet, kuinka suosittua tekstiviestien lähettely on. Kun tämä tajuttiin, muuttuivat tekstiviestitkin maksullisiksi", Pertierra kertoo.
Nykyiselläänkin tekstiviestien lähettely on varsin edullista, sillä yksi tekstiviesti maksaa vain pari senttiä. Tästä huolimatta - tai ehkä juuri tästä johtuen - on tekstiviestien välittäminen filippiiniläisoperaattorien ylivoimaisesti suurin tulonlähde.
Tekstiviestien lähettäminen on vajaan 85 miljoonan asukkaan Filippiineillä niin mittavaa, että filippiiniläisviestien osuus koko maailman tekstiviestiliikenteestä on Pertierran mukaan huomattava.
"Kun koko maailmassa lähetetään tällä hetkellä noin kaksi miljardia tekstiviestiä päivässä, on filippiiniläisten osuus tästä noin 150 miljoonaa", Pertierra toteaa. Lukema on huomattava siihen nähden, että maassa on tuoreimpien tietojen mukaan vain noin 15 miljoonaa matkapuhelinliittymää.
Kännykät tasa-arvoistaneet viestintää
Matkapuhelimet ovat nopeasti nousseet tärkeään rooliin Filippiineillä, missä meren ohella vuoristot ja viidakot ovat hidastaneet kattavan lankapuhelinverkon rakentamista. Pertierran mukaan lankapuhelimet olivat kalleutensa vuoksi yläluokan statusesineitä, mutta kännyköiden markkinoilletulo on tasa-arvoistanut televiestintää.
Matkapuhelinten levinneisyys jää Filippiineillä vielä alle 20 prosentin, mutta tekstiviestinnän pikkujättiläinen tulee kovaa vauhtia kehittyneempien perässä.
"Filippiinien matkapuhelinmarkkinat kasvavat 30 prosentin vuosivauhdilla", Pertierra kertoo.
Ulkoministeriön kehitysyhteistyöosaston vieraana Helsingissä esiintynyt Pertierra kertoo yllättyneensä siitä, kuinka vähän matkapuhelimet näkyvät Helsingin katukuvassa, vaikka Suomi on puhelinten levinneisyyden suhteen yksi maailman huippumaita.
"Manilassa puhelimia näkee kaupungilla huomattavasti enemmän. Toisaalta filippiiniläiset ehkä puhuvat suomalaisia mieluummin julkisella paikalla matkapuhelimeen, sillä kaikilla ei vielä puhelimia ole", Pertierra naurahtaa.
Lue aamun artikkeli: Yli 80 prosenttia suosii tekstiviestintää