Fi­de­lio-oop­pe­ra si­joit­tuu Oulussa or­wel­li­lai­seen ym­pä­ris­töön – Sen pitäisi re­so­noi­da myös ny­kyi­ses­sä ajassa ja ar­vo­maail­mas­sa

Oulun teatterissa tammikuun 17. päivänä ensi-iltaan tuleva Ludwig van Beethovenin Fidelio on monella tapaa päänavaaja.

Ludwig van Beethovenin (1770–1827) syntymästä tulee 2020 kuluneeksi 250 vuotta, missä merkeissä Oulun teatterin suurelle näyttämölle valmistuu säveltäjän ainoaksi jäänyt ooppera Fidelio op.¿72. Päärooleissa esiintyvät Silja Aalto ja Kenneth Tarver.
Ludwig van Beethovenin (1770–1827) syntymästä tulee 2020 kuluneeksi 250 vuotta, missä merkeissä Oulun teatterin suurelle näyttämölle valmistuu säveltäjän ainoaksi jäänyt ooppera Fidelio op.¿72. Päärooleissa esiintyvät Silja Aalto ja Kenneth Tarver.
Kuva: Pekka Peura

"Tulkinnassamme kummittelevat samanlaiset asiat kuin George Orwellin romaanissa Vuonna 1984: kuinka isoveli valvoo. Täydellisen kirkkaasta, valkoisesta Huoneesta 101 ei pääse pakoon", sanoo ohjaaja Tuomas Parkkinen.

Oulun teatterissa tammikuun 17. päivänä ensi-iltaan tuleva Ludwig van Beethovenin Fidelio on monella tapaa päänavaaja.

Se oli säveltäjänsä ensimmäinen ja ainoaksi jäänyt ooppera, joka nähdään nyt ensimmäistä kertaa Oulussa.

Molemmille pääroolien esittäjille, sopraano Silja Aallolle Leonorena ja yhdysvaltalaiselle tenorille Kenneth Tarverille Florestanina, kyseessä on debyytti-Fidelio. Samoin ohjaaja Tuomas Parkkiselle ja kapellimestari Huba Hollókőille.

Kenneth Tarver lienee myös kautta aikojen ensimmäinen afroamerikkalainen solisti oululaisessa oopperassa.

Fidelio ei ollut alkujaan mikään suurmenestys. Vuosien varrella oopperaa on moitittu dramaturgisesti muun muassa siitä, että sen henkilökuvat jäävät patsaiksi, joita Beethovenin musiikkikaan ei mainittavasti kehittele.

Ohjaajat ja visuaalisten näyttämökuvien rakentajat tuoreistavat mielellään vanhoja teoksia, koska on mielekkäämpää etsiä uusia näköaloja kuin pyrkiä vain kertaamaan menneisyyttä.

Ohjaaja Tuomas Parkkinen sanoo, että Oulussa Beethovenin "ylevä, humaani ja armahtava pelastusooppera, singspiel, laulunäytelmä" nojaa kahteen suureen kuoronumeroon: ensimmäisen näytöksen vankien kuoroon ja toisen näytöksen finaaliin.

– Niiden ympärille ryhdyimme rakentamaan tuotantoamme, herättämään kysymyksiä, keitä vangit ovat ja kuinka heitä vartioidaan, mikä on se maailma, jossa näin voi toimia.

Ohjaajan mukaan Fidelio pyrkii korreloimaan ja resonoimaan tänään Oulussa, Suomessa, nykyisessä ajassa ja arvomaailmassa.

– Oopperamme tapahtuu eurooppalaisen valtion suurlähetystössä, joka ulospäin näyttää demokraattisen hyvinvointivaltion peruspilarilta, mutta kätkee sisäänsä synkkiä kohtaloita ja salaisuuksia.

– Poliittisia vastustajia suljetaan vankilaan ja vaiennetaan mielipiteen, uskonnon, sukupuolisen suuntauksen tai ihonvärin takia.

Tuomas Parkkinen ei ujostele antaa edellisestä käytännön esimerkkejä.

– Kahta suurvaltaamme johtavat populistit ja arvokonservatiivit. Heidän tapansa hallita maailmaa tekee Fideliosta ajankohtaisemman kuin se ehkä olisi ollut kymmenen vuotta sitten. Omassa Eduskunnassamme istuu kansanedustajia, jotka joko ovat saaneet tuomion tai heitä epäillään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

– Tulkinnassamme kummittelevat samanlaiset asiat kuin George Orwellin romaanissa Vuonna 1984: kuinka isoveli valvoo. Täydellisen kirkkaasta, valkoisesta Huoneesta 101 ei pääse pakoon.

Silja Aalto ja Kenneth Tarver eivät olleet vielä maanantaiaamuna laulaneet Oulun teatterin näyttämöllä, mutta he odottivat tulevaa harjoitusperiodia myönteisissä tunnelmissa.

Fideliossa molemmat joutuvat kurottamaan kohti dramaattisempaa äänenkäyttöä kuin mihin he ovat aikaisemmin tottuneet.

– Harjoitukset ovat niin alkuvaiheessa, että en osaa kertoa produktiosta juuri mitään. Olen laulanut muun muassa Rossinia, Mozartia ja Bachia. Florestanin roolissa saan kokeilla jotain minulle uutta, mistä nautin todella paljon. Osaa ovat esittäneet heldentenorit, mutta uskoakseni Beethovenin aikana myös kaltaiseni lyyrisemmät laulajat, sanoo Tarver.

Silja Aalto on samoilla linjoilla kokeneemman kollegansa kanssa.

– Ehdimme vielä paneutua rooleihin ja puhjeta tammikuussa kukkaan. Leonoren rooli on erittäin suuri ja haastava, muttei liian haastava. En kuitenkaan ole suuri- ja raskasääninen Brünnhilde tai Isolde.

Ranskan suuren vallankumouksen jälkeläinen

Ludwig van Beethovenin Fidelion ensi-ilta on Oulun teatterin suurella näyttämöllä 17.1.2020.

Ooppera esitetään alkukielellä eli saksaksi, mutta suomeksi tekstitettynä.

Teos kuvastaa uhrautumista, sankaruutta, voittoa, vapautta ja oikeudenmukaisuutta Ranskan suuren vallankumouksen hengessä.

Beethoven muokkasi Leonoresta useampia versioita, niistä kaksi ensimmäistä 1805 ja 1806. Kolmas ja lopullinen, Georg Friedrich Treitschken tekstimuutoksiin perustuva versio valmistui lähes kymmenen vuotta myöhemmin 1814. Ainoastaan sitä on nykyään tapana kutsua Fidelioksi.

Oopperan ohjaa Tuomas Parkkinen. Orkesteria johtaa Huba Hollókői. Solisteina laulavat Silja Aalto, Kenneth Tarver, Petri Lindroos, Heikki Kilpeläinen, Virva Puumala ja Aki Saarela.

Pukusuunnittelija on Pasi Räbinä, lavastaja Kalle Nurminen, valosuunnittelija Jukka Kyllönen ja äänisuunnittelija Jari Niemi.

Ooppera toteutetaan yhteistyössä Oulu Sinfonian kanssa. Mukana ovat myös Tuiran kamarikuoro, Cassiopeia Risto Laitisen valmentamina sekä Oulun oopperayhdistys.