Fi-verkkotunnusten käyttö avautuu yksityishenkilöille maaliskuun alussa. Laki muuttuu niin, että myös tavallisilla ihmisillä on mahdollisuus rekisteröidä selvästi suomalaiset tunnukset verkkosivuilleen tai sähköpostiinsa.
"Yksityishenkilöt saavat tämän saman oikeuden, eli hyvin vapaasti rekisteröidä verkkotunnukset", kertoo verkkotunnusyksikön päällikkö Juhani Juselius Viestintävirastosta. Hänen mukaansa rekisteröitymisestä on hyötyä kahdellakin eri tapaa, myös imagollisesti. Samalla se on helppo muistaa.
"Tavallaan se viestiin suomalaisuudesta, pakko olla siteitä Suomeen, että sen saa. Erottuu globaalissa internetissä suomalaisena", Juselius korostaa.
"Ja toisaalta luotettavuus, että ihmiset voivat luottaa siihen palveluun, mikä sen osoitteen takana on. Valvotaan, että kenenkään suojattua tavaramerkkiä tai yrityksen nimeä ei pysty käyttämään tunnuksessa. Kuluttaja voi luottaa, että sen niminen yritys tai henkilö löytyy siitä osoitteesta."
Nimi ei saa olla suojattu
Edellinen iso muutos vuoden 2003 alusta vapautti fi-verkkotunnuksien rekisteröimisen yrityksille ja yhteisöille. Euroopan komissio puolestaan vapautti verkkosivujen ja sähköpostien yleiseurooppalaisen eu-aluetunnuksen yritysten, viranomaisten sekä kansalaisten käyttöön joulukuun 7. päivänä. Yksityishenkilöiltä Eurid-yritys ottaa vastaan verkkotunnushakemuksia 7. huhtikuuta alkaen.
Vakiintuneiden nimioikeuksien nykyisillä haltijoilla, kuten yrityksillä, on siis neljä kuukautta aikaa rekisteröintiin ennen yleistä avausta.
Fi-verkkotunnuksen saamisen ehtoina ovat Juhani Juseliuksen mukaan, ettei merkki taikka nimi ole suojattu. Tämä tarkoittaa lähinnä yrityksiä tai vastaavia, ei sukunimiä. Myöskään rikokseen ei saa yllyttää. Hakijalta edellytetään, että hän on täyttänyt 15 vuotta sekä omaa suomalaisen henkilötunnuksen ja kotipaikan Suomessa.
Muutos on Juseliuksen mukaan merkittävä. Aikaisemmin oikeuksia on noin 60 000, nyt noin neljä miljoonaa uutta "tahoa" on periaatteessa oikeutettu hakemaan tunnuksen.
Lähes kaikki miehiä
Yksityishenkilöt ovat voineet rekisteröityä käyttäjiksi fi-verkkotunnuspalveluun jo helmikuun alusta lähtien Viestintäviraston kautta. Verkkotunnuksen hakeminen verkkotunnuspalvelun kautta edellyttää hakijan rekisteröitymistä palvelun käyttäjäksi etukäteen, jotta verkkotunnuksen hakemiseen tarvittava salasanalista ehditään toimittaa.
"Sen takia me aukaistiin tämä noin kuukautta aikaisemmin, kuin tunnuksien hakeminen tulee mahdolliseksi", Juselius selvittää. "Tällä hetkellä 380 kappaletta on rekisteröitynyt, mutta me uskomme, että valtaosa tulee palveluntarjoajien kautta."
Juselius kertoo rekisteröityjen keski-iän olevan 37 vuotta. Nuorin heistä on 15-vuotias, vanhin 70-vuotias. Miehiä rekisteröityneistä on tasan 90 prosenttia.
"Etukäteen arvioitiin, että keski-ikä olisi 30-35 paikkeilla se keski-ikä. Hyvin lähelle osui sitä haarukkaa. Ja miesten odotettiinkin olevan enemmistönä."
Käyttäjätunnuksen hakija luo itse rekisteröitymisen yhteydessä. Salasanalista lähetetään postitse 1-3 arkipäivän kuluessa rekisteröitymisestä.
Viestintäviraston verkkotunnuspalvelun ohella yksityishenkilöt voivat hakea fi-verkkotunnuksia myös internet-palveluntarjoajan kautta. Tunnusta haettaessa tarvitaan kaksi verkkotunnuksille määriteltyä nimipalvelinta, jotka saa helpoimmin palveluntarjoajien, lähinnä teleoperaattoreiden, kautta. Viestintävirasto suositteleekin tätä kanavaa helpompana.
Ruotsissa yksityishenkilöitä vastaavien kansallisten tunnusten alle rekisteröityneistä on tasan neljännes. Yrityksiä ja yhteisöjä on Suomessa hyväksytty fi-verkkotunnuksen käyttäjiksi rapiat 119 000 kappaletta, haltijoita on mukaan noin 70 000.