EU:n viime vuosikymmenen lopulta kokoamat tilastot osoittavat kulttuurin kulutuksen hienoista laskua rahankäytössä ainakin kansantalouden tasolla. Kulttuuritoimialojen tuotannon osuus bruttokansantuotteesta on Tilastokeskuksen mukaan viime vuosina ollut vajaan neljän prosentin luokkaa ja hienoisessa laskussa.
Yksi suomalaisen kulttuurin kivijalka on vahva festivaalikenttä. Sen kävijämäärät osoittavat kuitenkin ylöspäin. Finland Festivals (FF) edustaa 80 festivaalia ja sen yleisömäärä 2005 oli1,9 miljoonaa, lippuja myytiin 800 000.
"Festivaalien osalta yleisömäärä näyttäisi olevan lievässä nousussa", summaa FF:n toiminnanjohtaja Tuomo Tirkkonen. "Taitaa olla niin, että festivaalien määrässä on jopa kasvua, uusia syntyy. Mutta onhan meillä tietysti ollut vaikeuksia joillakin, niin kuin (Seinäjoen) Tangomarkkinoilla esimerkiksi."
Mittarit ylöspäin
Pori Jazzin toimitusjohtaja Katja Leppäkoski jakaa Tirkkosen näkemyksen ylöspäin osoittavista mittareista. "Itselläni ei kyllä ole sellaista tuntumaa, että trendi olisi laskeva."
Leppäkoski näkee tapahtumien suosion lisääntyneen, vaikka viime kesän kaltaisia pieniä notkahduksia tulee. Viime kesä oli kohtuullisen huono ja se näkyi suurin piirtein kaikilla, edellinen vuosi taas oli kautta linjan hyvä.
"Toki mekin taistelemme kaikesta ihmisten vapaa-ajasta. Meidänkään kilpailijoita eivät ole pelkästään tapahtumat tai konsertit, vaan ylipäätään kaikki, mökillä käyminen ja kaikki muu tällainen on aina vaihtoehtona tapahtumissa käymiselle."
Tilastokeskus julkaisi joulukuussa EU:n keräämät tilastot kotitalouksien maksamista kulttuurimenoista vuodelta 1999. Tanskalaiset ja ruotsalaiset kotitaloudet laittoivat lähes 1 800 euroa kulttuurimenoihin, suomalaiset olivat yhdeksänsiä reilulla 1 200 eurolla. Kulttuurimenojen osuus kaikista kotitalousmenoista nosti suomalaiset kolmanneksi 5,6 prosentillaan.
Katja Leppäkoski oletti eurosatsausta isommaksi, vaikka osa on suurkuluttajia ja osa ei sijoita lainkaan. Kulttuurimenojen osuutta hän piti hyvänä. "Kun tietää, että suurin osa tuloista kuluu asumiseen ja elämiseen, niin siihen nähden se on ihan hyvä prosentti."
Tuomo Tirkkosen mukaan heidän ikuisuushaaveensa on ollut selvittää ihmisten rahankäyttöhalukkuus suhteessa festivaaleihin. Selvää on se, että suomalaiset purnaavat aina lippujen hinnoista, jotka ovat noudattaneet inflaatiokehitystä.
"Meillä ei näytä ainakaan siltä, että yleisö olisi katoamassa. Lipputulo on kasvanut, niiden suhteellinen osuus kyllä näkyy festivaalien taloudessa", hän korostaa. "Julkisen tuen suhteellinen osuus on pienentynyt ja festivaalien taloudellinen volyymi on kasvanut."
EU-tutkimuksen mukaan elokuviin, teatteriin, konsertteihin ja muihin kulttuuriseen ulkona käyntiin suomalaiset kotitaloudet sijoittivat varsin vähän, keskimäärin 60 euroa; vain kreikkalaiset jäivät suomalaisten taakse.
"En tiedä onko se nyt niin pieni, se viisi prosenttia on aika suuri", Tirkkonen arvioi. "Luulen, että Suomi sijoittuu hyvin. Meillähän on hyvä palveluverkko, meillähän on vaikkapa korkeakulttuurin alueella teatterit ja orkesterit kaikissa suurimmissa kaupungeissa. Ruotsissa esimerkiksi se ei ole niin ehdotonta, se läheisyys varmasti vaikuttaa kulutusta lisäävästi."