Oulu Tärykalvot paukkuvat, ja rintalasta tärisee vielä viikon päästä musiikin vaiettua. Liioitteleva mutta yllättävän yleinen kuva rockfestivaalien älyttömyyksiin lipsahtavasta äänenpaineesta on herättänyt festivaalijärjestäjät. Nykyään säännöt desibeliylärajoista tehdään artistille selväksi jo sopimusvaiheessa, ja äänenvoimakkuutta valvotaan soittotilanteessa. Jos sovitut rajat ylitetään, keikan miksaajaa ohjeistetaan laskemaan äänenvoimakkuutta.
Oulun Qstockissa festarivieraiden kuulonsuojeluun herättiin viimeistään vuonna 2006, kun silloisen pääesiintyjän, brittiläisen Motörheadin suhteeton äänenpaine herätti julkista kritiikkiä. Promoottori Mikko Forstenin mukaan Motörheadin tapaus oli ensimmäinen kerta, kun Qstockissa on törmätty äänenpaineongelmiin.
Qstockissa noudatetaan 95 desibelin rajaa. Motörheadin vierailun jälkeen sovitun rajan kunnioittamista on valvottu tarkemmin. Forstenin mukaan esiintyjiltä tulee edelleen vaatimuksia kovemmista äänenvoimakkuuksista. Esimerkiksi tänä vuonna lauantain pääesiintyjänä nähtävä, brittiläis-amerikkalainen Heaven & Hell listasi ehtoihinsa 108 desibelin alarajan.
"Sanoimme, että tällainen ei ole mahdollista, ja he hyväksyivät sen. Mielestäni on vähän typerää edes esittää tuollaista," Mikko Forsten kommentoi. Hänen mukaansa suomalaisbändien kanssa ongelmaa ei ole.
Ei liian lujaa, muttei
liian hiljaakaan
Rovaniemellä hiljattain järjestetyssä Simerockissa desibeliraja oli vedetty 100:an, eli hieman Qstockia ylemmäs.
"Eihän se ole kenenkään etu, että rokkia huudatetaan kauhean lujaa", promoottori Samuli Yliaska sanoo. Hän korostaa, että myös äänentoistolaitteiston laadulla on suuri vaikutus korvien rasittumiseen. Siksi desibeliluvut eivät kerro koko totuutta.
Sekä Yliaska että Forsten toteavat, että vaikka liian lujaa ei sovi soittaa, myös toista ääripäätä on syytä välttää. Osin festivaalien kova äänenvoimakkuus selittyy sillä, että konsertin on ylitettävä yleisöstä lähtevä ääni ja kuuluttava kymmenien metrien päähän. Ja kyllähän rokin pitää paitsi kuulua myös tuntua joltakin.
"Jos soitetaan liian hiljaa, keikkakokemus jää valjuksi", Mikko Forsten toteaa.
Tarkastaja Antti Räsänen Oulun poliisilaitokselta sanoo, ettei Suomen laissa ole desibeliylärajaa ulkoilmakonserteille. Järjestäjien on kuitenkin ilmoitettava tapahtumasta viranomaiselle ja tarvittaessa annettava tarkat tiedot äänenvoimakkuuksista. Oulun seudulla festivaalin järjestämisluvista ja äänenvoimakkuuksien tarkkailusta vastaa ympäristövirasto.
Perustulpat riittävät festarikäyttöön
Volyymin tarkkailun lisäksi festivaalijärjestäjien vastuulla on tarjota kävijöille mahdollisuus kuulon suojaamiseen. Sekä Qstockissa että Simerockissa korvatulppien myyminen edulliseen hintaan on jokakesäistä rutiinia. Ilmaiseksi tulppia ei jaeta, vaikka ne voisivat hyvin kuulua festivaalilipun hintaan. Yliaskalla on tähän selitys.
"Kun korvatulppia jaetaan ilmaiseksi, niitä käytetään ehkä viisi minuuttia, heitetään pois ja tullaan kohta hakemaan uusia. Ehkä maksettuja tulppia käytetään pidempään."
Erikoislääkäri Antti Raappana Oulun yliopistollisesta sairaalasta sanoo, että tavalliset vaahtomuovitulpat sopivat festivaalikäyttöön erinomaisesti, vaikka kalliimmat hifitulpat tarjoavat paremman musiikkinautinnon. Perustulpissa on se etu, että ne leikkaavat desibelejä runsaasti.
Raappanan mukaan kesäfestivaalit eivät lisää korvapoliklinikan kuormitusta. Vakavat kuulon alenemat ovat festivaalien seurauksena harvinaisia, ja enemmän vastaanotolle tullaan soivien korvien vuoksi. Raappanan mukaan silloin voi olla jo liian myöhäistä hakeutua lääkäriin, sillä toimivaa hoitoa tinnitukseen ei ole.