Fen­no­voi­man paperit vii­py­vät yhä – STUK on saanut vasta pienen osan Py­hä­joen voi­ma­lan ra­ken­ta­mis­lu­paan vaa­dit­ta­vas­ta ai­neis­tos­ta

Säteilyturvakeskus odottaa yhä suurinta osaa aineistosta, jonka se tarvitsee tehdäkseen turvallisuusarvion Fennovoiman Pyhäjoen ydinvoimalan rakentamislupahakemuksesta.

– Ei voi sanoa, että olisimme turhautuneet odotteluun. Kehitämme koko ajan myös omia menettelyjämme. Olemme valmiita tekemään töitä, kun materiaalia meille toimitetaan, projektipäällikkö Janne Nevalainen Säteilyturvakeskuksesta sanoo.
– Ei voi sanoa, että olisimme turhautuneet odotteluun. Kehitämme koko ajan myös omia menettelyjämme. Olemme valmiita tekemään töitä, kun materiaalia meille toimitetaan, projektipäällikkö Janne Nevalainen Säteilyturvakeskuksesta sanoo.
Kuva: Vesa Joensuu

Säteilyturvakeskus (STUK) odottaa yhä suurinta osaa aineistosta, jonka se tarvitsee tehdäkseen turvallisuusarvion Fennovoiman Pyhäjoen ydinvoimalan rakentamislupahakemuksesta.

Fennovoima venäläisine kumppaneineen ei juuri ole parantanut tahtiaan viime joulukuusta, jolloin STUK arvioi saaneensa alle kymmenesosan tarvittavista dokumenteista.

– Merkittäviä uusia aineistotoimituksia ei ole tänä vuonna tapahtunut, eikä niitä Fennovoiman suunnitelmien mukaan syksylläkään ole tulossa, projektipäällikkö Janne Nevalainen STUKista kertoo.

– Meille annetun tiedon mukaan laitoksen venäläinen pääsuunnittelija Atomproekt on kesän aikana toimittanut aineistoa Fennovoimalle aika paljonkin, mutta meille ne dokumentit eivät vielä ole ehtineet.

Kuluneen kesän aikana STUK ja Fennovoima ovat tavanneet muun muassa hankkeen luvitusta koskevassa kokouksessa ja johtamisen tarkastuksessa.

– Nyt odotellaan vielä luvitussuunnitelman viimeistä versiota. Se auttaisi meitä myös kohdentamaan omia resurssejamme ensi vuonna, Nevalainen toteaa.

Fennovoima on myös käynyt esittelemässä STUKille voimalan laitostason suunnittelun tilannetta ja muutoksia.

– Laitos- ja järjestelmätason turvallisuusasioiden on oltava selviä ja selkeitä jo rakentamislupavaiheessa. Niiden kanssa on edistytty, mutta monilla osa-alueilla työtä vielä riittää, Nevalainen arvioi.

– Kyllä nämä asiat ovat siellä mietinnässä, ja Fennovoima on ottanut selkeästi vahvempaa roolia tekniikan eteenpäin viemisessä. Osittain tämä varmasti johtuu yhtiön uudelleenorganisoinnista viime keväänä.

Fennovoima kertoi keväällä pyrkivänsä esittelemään ratkaisuehdotuksensa merkittäviin laitostason kysymyksiin alkusyksystä. Niihin sisältyy myös Hanhikiven kallioruhje, joka vaikuttaa laitoksen rakennusten lopulliseen sijoitteluun.

STUK on palkannut riippumattomiksi asiantuntijoiksi Turun yliopiston rakennusgeologeja. He arvioivat Pyhäjoen geologisista tutkimuksista tehtyjä tulkintoja muun muassa GTK:n kairansydänarkiston näytteiden avulla.

Tänä vuonna STUK on jo lykännyt Fennovoiman automaatiotoimintojen tarkastusta, koska Pyhäjoen voimalan automaation päätoimittajan valinta on siirtynyt.

– Sekin on laitostoimittaja Rosatomilla ja Fennovoimalla edelleen työn alla, Nevalainen toteaa.

Myös pääsuunnittelija Atomproektin tarkastus siirrettiin syksyyn, koska yrityksen toiminnasta tiedettiin löytyvän rutkasti parantamisen varaa.

– Meillä on paljon avoimia vaatimuksia Atomproektille. Ainakin alkuvuonna oli vielä turha mennä toteamaan, että vuodesta 2015 lähtien asetetut vaatimukset ovat edelleen auki, Nevalainen sanoo.

– Onhan se koko laitoshankkeen kannalta tärkeää varmistaa, että pääsuunnittelijan resurssit ja tekemisen taso ovat riittävän hyvät. Näillä näkymin tarkastus tehdään marras-joulukuussa.

Voimalan reaktoripainesäiliön osien takominen Ukrainassa on sekin viivästynyt. Vuosia kestävän urakan oli määrä päästä alkamaan viimeistään viime syksynä.

– Seuraavaksi säiliöstä ja sen takeista on tehtävä rakennesuunnitelmat, joista ensimmäinen erä on toimitettu STUKiin. Kun ne ja materiaalien testauslaitokset on hyväksytty, osien valmistus voidaan meidän puolestamme aloittaa, Nevalainen kertoo.

Fennovoimalla kiireinen kesä

Kulunut kesä on ollut Pyhäjoen ydinvoimalahankkeessa hyvin kiireinen, Fennovoiman viestintäjohtaja Sakari Kotola sanoo.

– Olemme saaneet laitostoimittajalta paljon suunnittelumateriaalia tarkastettavaksi ja käyneet sitä läpi, Kotola kertoo.

– Laitoksen perussuunnittelun ohella työn alla on turvallisuusanalyysi. Tällä hetkellä tavoitteena on, että siihen liittyviä materiaaleja aletaan toimittaa Säteilyturvakeskuksen (STUK) arvioitaviksi nyt syksyllä.

Kotolan mukaan esimerkiksi Hanhikiven kallioruhjetta vaikutuksineen on jo analysoitu erittäin tarkasti.

– Nyt tehdään vielä lopullisia turvallisuusarvioita sen analyysin pohjalta.

Kotola muistuttaa, että koko hankkeessa noudatetaan nyt uutta, viime vuoden lopulla uusiksi rukattua aikataulua.

– Suunnittelu etenee sen mukaan. Näemme, että uusi aikataulu on meidän kannaltamme realistinen, Kotola sanoo.

– Samalla valmistaudumme laitoksen rakentamisvaiheeseen. Suunnittelun ohella on vielä paljon työtä tehtävänä, jotta rakentamisluvan saatuamme olemme valmiita aloittamaan varsinaiset rakennustyöt.

Laitostoimittaja Rosatom ei vieläkään ole valinnut Pyhäjoen ydinvoimalan automaation päätoimittajaa.

– Siellä käydään nyt kaupallisia keskusteluja yhden toimijan kanssa, mutta sopimukseen ei ole vielä päästy, Kotola kertoo.

– Rosatom tekee päätökset hankintaketjusta, mutta kyllä meilläkin on tiettyjä, laitossopimuksessa asetettuja ehtoja automaation toimittajalle.

Paljon paperia

Fennovoima

on kertonut pyrkivänsä toimittamaan kaikki ydinvoimalan rakentamislupaan vaadittavat asiakirjat

STUKin

hyväksyttäviksi viimeistään keväällä 2021. Aineistoa kertyy noin 50 000 sivua.

Yhtiön tavoitteena on nyt saada rakentamislupa vuoden 2021 aikana ja voimala kaupalliseen käyttöön vuonna 2028.

STUK

taas on arvioinut, että jos se saisi kaiken tarvittavan aineiston kerralla, turvallisuusarvion tekemiseen kuluisi noin puolitoista vuotta.