Lähikuukaudet ovat täynnä raskaan sarjan tapahtumia. SDP:n puheenjohtaja valittiin jo, sitten tulevat eurovaalit, kokoomuksen johtajavalinta, uusi pääministeri...
Puheenjohtajat ja pääministerit tulevat ja menevät. Heidän ohitseen ampaisee todella pitkän aikavälin kysymys: rakennetaanko Pyhäjoelle ydinvoimala? Siihen liittyy iso kysymys Fennovoiman omistussuhteista.
Pohjoisen Suomen, myös Oulun seudun, kannalta Fennovoiman voimalahankkeen ympärille kiertyvä asiakimppu on vielä isomman luokan asia. Ei liene liioittelua kuvata sitä jopa eräänlaiseksi kohtalonkysymykseksi.
Vyyhti alkanee keriytyä auki kesällä, kun valtioneuvosto tekee täydennetyn, tai uuden, periaatepäätöksen Pyhäjoen ydinvoimalasta. Eduskunta saanee hankalan asian pöydälleen heti syysistuntokauden aluksi.
Ensiksi miinakentässä on hallitus. Vihreät vetoaa hallitusohjelmaan ja katsoo, että kysymyksessä olisi uusi lupa ja sellaisena hallitusohjelman vastainen. Kokoomuksen ja SDP:n mielestä kysymyksessä on jo tehdyn periaatepäätöksen täydennys.
Tekeekö vihreät jo tässä vaiheessa arhinmäet ja lähtee hallituksesta? Jos lähtee, hajoaako hallitus heti, koska sille jäisi eduskuntaan enää huteraakin huterampi enemmistö? Hallituspuolueilla olisi vihreiden lähdön jälkeen eduskunnassa 102 ja käytännössä vain 101 paikkaa, sillä puhemies (Eero Heinäluoma, sd.) ei äänestä.
Vihreät voi lykätä ratkaisunsa myöhemmäksi, luvan eduskuntakäsittelyn ajaksi. Etenkin jos vihreät lähtee hallituksesta takavasemmalle, periaatepäätöksen hyväksyntä ei ole alkavaa vaalikuumetta potevassa eduskunnassa kirkossa kuulutettu. Eduskuntavaaleihin on pisimmilläänkin vain puolisen vuotta. Vaalikuume on roihunnut pienemmistäkin asioista.
Kolmas miina tikittää koko kesän. Fennovoima etsii kissojen ja koirien kanssa lisää kotimaisia sijoittajia, koska kotimainen omistusosuus on pudonnut poisjääntien takia käytännössä alle 46 prosenttiin.
Jos Fennovoima ei onnistuisi kasvattamaan suomalaisyhtiöiden siivua tukevasti päälle 50 prosentin, koko hanke olisi nykyisessä tilanteessa heikoissa kantimissa. Kipuraja voi asettua 55 prosentin tuntumaan. Sen alle suomalaisosuus ei saisi jäädä.
Itämeren pohjaan laskettu kaasuputki oli Suomelle vielä ympäristökysymys. Niukan suomalaisenemmistön varassa oleva, venäläisen Rosatomin vahvasti omistama, lainoittama ja rakentama ydinvoimala ei olisi enää pelkkä ympäristö- tai kauppakysymys vaan räjähtävä Molotovin cocktail.
Krimin miehitys ja koko Ukrainan kriisi uhkaavat tulla Suomen päänsäryksi konkreettisesti ydinvoimalahankkeen kautta. Eräs energiavaikuttaja kertoi lukeneensa Ukraina-uutisia koko kevään ajan kylmä rinki tietyssä paikassa.
Venäjän suoran toiminnan jatkuminen Ukrainassa panisi monet epäröimään Suomessa, voiko Venäjän valtion omistamalle Rosatomille, Kremlin työkalulle, antaa näin paljon valtaa Fennovoiman hankkeessa.
Vaikka asiaa tuskin halutaan sanoa Suomessa ääneen, ydinvoimahanke politisoituu pahimmassa tapauksessa väkisinkin. Siitä paisuu energia- ja äkkiä jopa turvallisuuspoliittinen kysymys.
Suomi tuo noin kaksi kolmasosaa kokonaisenergiatarpeestaan Venäjältä. Rosatomin liian voimakas ote Fennovoimasta vahvistaisi riippuvuussuhdetta entisestään.
Ukrainan kriisin myötä kasvanut varovaisuus näkyy Kalevan tänä päivänä julkaisemasta, Pohjois-Pohjanmaalla tehdystä mielipidetiedustelusta.
Kyselyssä lähes joka viides vastasi, että Ukrainan kriisi on muuttanut suhtautumista Pyhäjoen voimalaan kriittisemmäksi. Kysymys ei koskenut siis voimalan kannatusta tai suhtautumista ydinvoimaan sinänsä, vaan nimenomaan Ukrainan kriisin vaikutusta sitä koskevaan mielipiteeseen.
On lupa olettaa, että gallup-tulos kuvaa laajemminkin suomalaistuntoja Ukrainan kriisin ja Fennovoiman voimakkaan venäläisroolin yhdistelmästä.
Kolumni