Fennovoiman ydinvoimalahankkeen suomalaistupiin tuntuu varsinkin tänä syksynä tupruttaneen lisää lunta erityisesti Venäjältä.
Paperisota laitoksen rakentamislupaa varten on takkuillut pahasti jo pitkään, koska venäläiseltä laitostoimittajalta ei ole herunut riittävän hyviä suunnitteluasiakirjoja. Aineistoa on täytynyt ensin palautella parsittavaksi, jotta Fennovoima ilkeäisi toimittaa sitä Säteilyturvakeskuksen (STUK) ruodittavaksi.
Fennovoiman lausunnot tästäkin ongelmasta vaikutuksineen olivat pitkään hyvin toiveikkaita ja varsin epämääräisiä.
Kolmisen viikkoa sitten Fennovoiman toimitusjohtaja Toni Hemminki vihdoin arvioi Kalevalle, että luvitukseen käytetään vielä ainakin kaksi vuotta. Fennovoima oli pystynyt lähettämään STUKin arvioitavaksi vasta 20–25 prosenttia tarvittavasta aineistosta.
Aiempien suunnitelmien mukaan varsinaisen voimalan rakentamisen oli tarkoitus alkaa viimeistään tämän vuoden alkupuolella, ja voimalan on ollut määrä valmistua vuonna 2024.
Hemminki kertoi, että kaikki osapuolet odottavat nyt kuumeisesti venäläisten päivitettyä arviota hankkeen kokonaisaikataulusta tämän vuoden loppuun mennessä.
– Se antaa sitten uuden pohjan tekemisen suunnittelulle, tuo työjärjestyksen ja selkeyttää työn johtamista, Hemminki arvioi.
Paperisodassa tahdin on jo otaksuttu paranevan, koska laitoksen turvallisuusselostetta laativat nyt Rosatomin palkkaamat suomalaiset asiantuntijat. Mukana urakassa on myös STUKin entinen pääjohtaja, Rosatomin ylimmän johdon neuvonantaja Jukka Laaksonen.
Hiljattain Laaksonen taas totesi Kalevalle muun muassa, että Fennovoimankin pitäisi muuttaa toimintatapojaan ja hankkia reippaasti lisää resursseja.
Alkusyksystä täytenä yllätyksenä tuli se, että Pyhäjoen voimalan automaation päätoimittajaksi jo ajat sitten valitun Rolls-Roycen ja Rosatomin sukset olivat menneet ristiin.
Rosatom lopetti neuvottelut ja aloitti uuden kilpailutuksen. Fennovoima on kertonut odottavansa tästäkin asiasta lisätietoa Venäjältä lähiaikoina.
Jukka Laaksosen mukaan briteillä ja venäläisillä oli hyvin erilainen näkemys automaatiosopimuksen hinnasta. Omin voimin venäläiset eivät vielä pysty ydinvoimalan digitaalista automaatiota tekemään.
Myös Pyhäjoen voimalan ydinreaktorin paineastian osien valmistus Itä-Ukrainassa näyttää viivästyvän entisestään.
Voimalan turvallisuuden kannalta tärkeällä pöntöllä alkaa olla kiire, koska sen valmistaminen kestää lähes neljä vuotta. Vielä toissa vuonna tavoitteena oli, että takeita päästäisiin pusaamaan jo kesällä 2017.
Tähän asti Itä-Ukrainan sota ja Krimin tulenarka tilanne eivät tiettävästi ole näitä suunnitelmia hankaloittaneet. Ilmeisesti bisnes on bisnestä, eikä Venäjän yleinen öykkäröinti ilmeisesti ulotu ydinvoima-alalle, ainakaan vielä.
Säteilyturvakeskus puolestaan kertoi lokakuun alussa olevansa edelleen huolissaan muun muassa Fennovoiman turvallisuuskulttuurista, jonka tilassa ei vieläkään ollut tapahtunut oleellista muutosta.
Lisäksi hiljattain useampikin niin sanottu avainhenkilö on irtisanoutunut Fennovoiman palveluksesta. Syksyn aikana yhtiöstä ovat lähteneet sekä tekniikkajohtaja että viestintäjohtaja.
Valtavassa savotassa moni iso asia siis on edelleen pahasti auki, vaikkei Fennovoimalla vielä ole edes ydinvoimalansa rakentamislupaa. Toivoa todellakin sopii, ettei muhimassa nyt ole ainakaan Olkiluoto 3:n kaltainen ikuisuusprojekti.
Kirjoittaja on Kalevan toimittaja.