Pyhäjoen kunnassa eletään jännittäviä aikoja. Hallituksen on määrä päättää huomenna, antaako se luvan Fennovoiman ydinvoimalaitoksen rakentamiselle Pyhäjoen Hanhikiven niemelle.
Ratkaisu on kiinni energiayhtiö Fortumista, josta Suomen valtio omistaa enemmistön. Fortumin toimet puolestaan riippuvat sen venäläisistä yhteistyökumppaneista. Fortum on kytkenyt osallistumisensa Venäjän vesivoimaloiden uudelleenjärjestelyihin, enemmistön saamiseen vesivoimayhtiö TGC-1:stä.
Fennovoiman ydinvoimahankeen tieltä ei ole kiviä puuttunut. Ensimmäinen kova isku tuli saksalaisen energiajätti E.ONin luovuttua kolmanneksen omistusosuudestaan syksyllä 2012.
E.ONin jättämän aukon paikkaajaksi ilmaantui Venäjän valtion omistaman Rosatomin tytäryhtiö. Tämän myötä ydinreaktori päätettiin ostaa Venäjältä.
Vuosia kestäneen valmistelutyön aikana ongelmia on tuonut myös usean kotimaisen yrityksen vetäytyminen ydinvoiman takana olevasta Voimaosakeyhtiö SF:stä.
Viimeisin murhe on ollut saada omistuksen kotimaisuusaste eduskunnan edellyttämään 60 prosenttiin. Vaikka kotimaisiksi omistajiksi kelpuutetaan kaikki EU- ja Efta-maiden yritykset, puuttuvan osuuden saaminen on ollut työn takana. Ehdolle kertaalleen tarjoutunut pieni kroatialainen Migrit Solarna Energija haiskahtaa bulvaanilta eikä siksi täytä vaatimusta.
Kroatialaisyhtiön mukaantulo omistusjärjestelyille asetetun määräajan sisällä sai aikaan sen, että Fennovoimalle myönnettiin lisäaikaa järjestellä omistuksia. Aika on kulumassa umpeen, ja hallituksen on määrä käsitellä rakennuslupahakemusta torstaina. Hallituksen uskottavuuden kannalta päätös on tehtävä nyt. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on sanonut, ettei lisäaika tule enää kysymyksen.
Keskustalle ydinvoimalahanke on aluepoliittisesti tärkeä, sillä sijaitseehan suunniteltu voimala sen kannatuksen ydinalueella Pohjois-Pohjanmaalla. Yritystoiminta maakunnassa on heikossa hapessa ja työttömyysluvut korkealla. Tätä taustaa vasten maakunta tarvitsisi kovasti ydinvoimalan kaltaista taloudellista piristysruisketta.
Menneinä vuosikymmeninä tällaiset asiat olisi junailtu käyttämällä valtion valtaa omistamissaan yhtiöissä, ja Fortum olisi pantu osallistumaan hankkeeseen. Tänään näin tuskin menetellään, vaan Fortum saa toimia omista tarpeistaan lähtien.
Ydinvoimalan toteutuminen ei ole kirkossa kuulutettu, vaikka Fortum päättäisi tulla mukaan. Jos EU ja Yhdysvallat kiristävät vielä Venäjän-vastaisia pakotteitaan, saattavat ne koskettaa energiahankkeita. Energiasektorihan on Venäjällä läheisesti kytköksissä presidentti Vladimir Putinin hallintoon, jota pakottein yritetään kovistella.
Mikäli ydinvoimalahanke kaatuu, joudutaan Suomessa miettimään energiapolitiikan tulevaisuuden suuntaviivat kokonaan uusiksi. Fennovoiman vaikeudet panevat kysymään, onko aika ajamassa ydinvoiman ohi.