Pääkirjoitus

Fen­no­voi­mal­le tulee hoppu

Pyhäjoen Hanhikivelle ydinvoimalaa rakentava Fennovoima elää edelleen jonkinlaisessa epävarmuudessa omistusjärjestelyissään, vaikka työmaa etenee täyttä päätä.

Pyhäjoen Hanhikivelle ydinvoimalaa rakentava Fennovoima elää edelleen jonkinlaisessa epävarmuudessa omistusjärjestelyissään, vaikka työmaa etenee täyttä päätä. Kotimaisuusaste on alle vaaditun.

Kotimaisen omistuksen piti olla turvattu viime joulukuussa, jolloin valtio-omisteinen energiayhtiö Fortum ilmoitti aikeestaan hankkia 15 prosentin omistusosuus Fennovoimasta. Asia on kuitenkin mutkistunut matkalla.

Fortum ei ole tähän mennessä hankkinut ainuttakaan Fennovoiman osaketta eikä yhtiön nimeä näy mukana olevien yritysten listassa.

Fennovoimalla on kahdeksan päivää aikaa varmistaa, että kotimainen omistusosuus on vähintään 60 prosenttia. Yhtiön on jätettävä voimalan rakentamislupahakemus valtioneuvostolle kesäkuun viimeiseen päivään mennessä. Samalla on esiteltävä selvitys omistuspohjasta.

Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan rakentamislupaa ei tule, ellei kotimaisuusaste täyty.

Fortum asetti Fennovoimaan osallistumisensa ehdoksi osakkuuden Venäjän vesivoimalaitoksissa. Suomalaisyhtiö haluaa ydinvoimalasijoituksensa vastikkeeksi omistukseensa 75 prosenttia Koillis-Venäjän vesivoimasta.

Vaihtokauppa sopi Pyhäjoen voimalan toimittavalle Venäjän valtionyhtiölle Rosatomille. Siitä huolimatta sopimusneuvottelut vesivoimalat omistavan TGC-1-yhtiön uudelleenjärjestelystä ovat edelleen kesken.

Fortumin ja venäläisen kaasuyhtiö Gazpromin omistaman Gazprom Energoholdingin GE:n keskinäinen kuvio on osoittautunut odotettua takkuisammaksi. Se taas on hidastanut Fortumin lopullista sitoutumista Fennovoimaan.

Sopimusta ovat pitkittäneet entisestään Venäjän puolella meneillään olevat erilaiset viranomaisselvitykset yritysjärjestelyn vaikutuksista.


Ilmeisesti TGC-1:n pääomistaja GE ei haluaisi luopua osuudestaan suomalaisten hyväksi. Tiedossa on, etteivät yhtiöiden intressit ja toimintakulttuurit ole aina kohdanneet aiemmissa yhteisyrityksissä.

Perimmäisenä syynä GE:n haluttomuuteen saattaa myös olla kiristynyt kansainvälinen tilanne ja talouspakotteet. Ilmassa on epävarmuutta ja luottamuspulaa.

Venäläisten silmissä voi tuntua arveluttavalta, että ulkomainen Fortum saisi määräysvaltaansa strategisesti merkittävän osan Pietarin, Karjalan ja Murmanskin kaikesta sähkön- ja lämmöntuotannosta.


Vaikka Fortum käy neuvotteluja venäläisten kanssa koko ajan, kiire painaa päälle. Aikataulu ei voi Fennovoiman kannalta venyä kesäkuun loppua pidemmälle.

On täysin mahdollista, ettei Fortumin osakkuus Hanhikiven ydinvoimalassa kaikista ponnisteluista huolimatta varmistu määräaikaan mennessä, ellei ihmeitä tapahdu.

Valtioneuvoston päätöksen mukaan kotimaiseksi omistukseksi lasketaan myös EU:ssa tai Euroopan talousalueella toimivat yhtiöt.

Viimeistään ensi viikolla nähdään, onko Fennovoima ehtinyt haalia uusia osakkaita muualta Euroopasta, mikäli Fortum ei tulekaan mukaan.