Venäjän talousmurheet eivät vaaranna Pyhäjoen Hanhikivi 1 -ydinvoimalan rahoitusta, vakuuttaa Fennovoima.
– Mitään rahoitukseemme liittyvää muutosta ei ole tapahtunut, Fennovoiman viestintäjohtaja Maira Kettunen sanoo.
Venäjän on uutisoitu harkitsevan hyvinvointirahastonsa varojen käyttämistä valtion juokseviin menoihin. Rahastosta rahoitetaan myös Fennovoiman ydinvoimalan rakentamista.
Voimalan rakentamisvaiheen kuluista noin kolme neljäsosaa rahoitetaan lainalla, jonka hankkimisesta vastaa Rosatom. Lainarahoista noin 2,4 miljardia euroa tulee Venäjän hyvinvointirahastosta. Summasta on jo nostettu vajaa miljardi euroa.
Kettunen arvelee, että Fennovoimaa koskevien rahahuoliepäilyjen taustalla on Venäjällä vellova keskustelu valtion budjettivajeen paikkaamisesta. Hänen mukaansa Venäjän valtio käy vuosittain läpi infraprojekteja rahoittavan hyvinvointirahastonsa lainakohteita.
Fennovoiman pääomistajan Voimaosakeyhtiö SF:n toimitusjohtaja Jussi Lehto sanoo, että hankkeen rahoitukselliset haasteet ymmärrettiin hyvin jo sopimusta tehtäessä.
– Olemme sopineet laitetoimittajan (Rosatom) kanssa, että se järjestää hankkeelle tarvittavan rahoituksen. Se on peruslähtökohta, ja meillä on vahva usko siihen, että rahoitus löytyy viimeaikaisista uutisoinneista huolimatta.
Ei enää suomalaisten kukkarolle
Lehto ei pidä mahdollisena, että Fennovoiman suomalaiset omistajat joutuisivat vielä kaivamaan kuvettaan ja paikkaamaan venäläisosapuolen mahdollisia rahoitusvaikeuksia.
– Voimaosakeyhtiö SF:n osakkaat ovat sitoutuneet yksiselitteisesti sijoittamaan hankkeeseen sovitusti, ei yhtään enempää. Mitään muita rahoitusvastuita VSF ei tule tässä hankkeessa ottamaan missään tilanteessa, hän painottaa.
Voimaosakeyhtiö SF:n osuus Fennovoimasta on 66 prosenttia. Loput omistaa Rosatomiin kuuluva RAOS.
Lehdon mukaan Venäjältä ei ole tullut hankkeen rahoitukseen liittyviä yhteydenottoja.
Teollisuusneuvos Herkko Plitt työ- ja elinkeinoministeriön energiaosastolta sanoo, että ydinvoimalan omistus- tai rahoituspohjan muutos olisi ”totta kai merkittävä asia”.
– On tärkeää, että meillä on kokonaisvaltainen käsitys hankkeen taloudellisista edellytyksistä siinä vaiheessa, kun rakentamislupalausuntoa arvioidaan.
Plitt toppuuttelee liian hätäisten tulkintojen tekemistä.
– Uutisia piisaa, eikä niiden perässä pidä lähteä hötkyilemään. Itse uskon, että Hanhikivi-hanke on Venäjälle hyvin tärkeä ja että he varmasti miettivät tarkasti, mitä sen rahoituksen suhteen tekevät.
Fennovoiman Kettunen huomauttaa, että Venäjän varapääministeri Igor Shuvalov on jo ehtinyt Tassin haastattelussa ampua alas huhun hyvinvointirahastojen maksujen jäädyttämisestä.
Suomen hallitus päättää Fennovoiman Hanhikivi 1 -voimalan rakentamisluvasta aikaisintaan vuoden 2018 alkupuolella.