Pääkirjoitus

Fen­no­voi­ma tar­vit­see tukea

Muutaman osakkaan vetäytymisestä alkanut arvuuttelu Pyhäjoen ydinvoimalan kohtalosta sai Oulun kaupunginjohtajan ilmaisemaan perustellusti vankan tukensa hankkeelle.

Ydinvoimalaitosta Pyhäjoelle suunnitteleva Fennovoima on ollut kovassa ryöpytyksessä viime viikot. S-ryhmän, Atrian ja muutaman muun osakkaan ilmoitus irrottautua osakkuudesta ydinvoimalaan nostatti keskustelun koko hankkeen kohtalosta.

Epävarmuutta lisäsi se, että Fennovoiman ja sen suomalaisomistuksia hallinnoivan Voimaosakeyhtiö SF:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Juha Rantanen jätti tehtävänsä tällä viikolla.

Keskustelu on vellonut, vaikka Fennovoimasta on vakuuteltu, että hanke etenee suotuisten tuulten vallitessa.

Fennovoiman mukaan osakkuudesta luopuvien tilalle on tulossa uusia osakkaita ja voimalaitoksen suunnittelutyöt etenevät kaavaillun mukaisesti niin, että rakentamislupahakemus jätetään vuonna 2015. Toivottavasti näin on.

Kuin vastauksena ilmassa leijuvaan epätietoisuuteen Oulun kaupunginjohtaja Matti Pennanen ilmaisi (Kaleva 14.9.) mielipiteenään, että kaupungin on tarpeen ryhtyä neuvottelemaan osakkuudestaan Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen.

Oulun kaupunki on jo osakkaana Fennovoiman kilpailijan TVO:n Olkiluodon ydinvoimalassa omistamansa Oulun Energian kautta.

Näin ollen periaatteellinen suhtautuminen ydinvoimaan energiatuotantomuotona ratkaistiin jo siinä vaiheessa, kun Olkiluodolle näytettiin vihreää valoa.

Kaupunginjohtaja Pennasen näin voimakkaasti ilmaisema tuki ydinvoimahankkeelle kertoo siitä vakavasta ja perustellusta huolesta, joka hänellä on Oulun ja sen lähialueen talouden tulevaisuuden näkymistä.

Näkymät ovat kauniisti sanottuna vähintäänkin utuiset. Nokia, Nokia Siemens Network ja Accenture sekä lukuisat niiden alihankkijat ovat vähentäneet tuhansia työpaikkoja parin viime vuoden aikana. Työt ovat loppuneet tai loppumassa ainakin 3 700 työntekijältä, mikä tekee 3,5 prosenttia alueen työvoimasta. Vielä on arvailujen varassa, miten nämä vähennykset heijastuvat muuhun talouteen kuten palveluihin.

Heikkojen talousnäkymien vuoksi Oulun seutu hyväksyttiin tällä viikolla äkillisen rakennemuutoksen alueeksi. Tästä ei ole ihmelääkkeeksi, mutta se antaa mahdollisuuden saada ylimääräistä työllistämis-, koulutus-, investointi- ja kehittämisrahaa.

Ydinvoimalan rakentaminen olisi eittämättä suuri piristysruiske alueen taloudelle ja tässä tilanteessa tulisi hyvinkin tarpeeseen. Kaupunginjohtajan mielestä ydinvoimala parantaisi pohjoisen teollisuuden toimintaedellytyksiä ja loisi uusia työpaikkoja.

Oulun kaupunki voisi kaupunginjohtajan mielestä osallistua ydinvoimayhtiöön aluksi muutaman miljoonan euron, myöhemmin 10–20 miljoonan euron sijoituksella. Tällä ei ratkaista hankkeen kohtaloa, mutta se olisi selvä viesti siitä, että laitos halutaan alueelle.

Vaikka Oulun kaupungin taloustilanne tiukkenee lähivuosina ja taloudellinen pelivara kaventuu, kaupunki ja lähialue tarvitsevat kipeästi piristysruisketta, jollainen ydinvoimalan rakentaminen olisi.