Teollisuuden Voima Oyj:n ja Fortum Oyj:n haastaja ja rinnalle ydinvoimalan rakentajaksi Suomessa haluava Fennovoima luottaa selviytyvänsä muiden toimijoiden tavoin ydinjätehuollosta, kun sen aika koittaa.
TVO ja Fortum ovat aloittaneet matala- ja keskiaktiivisten laitosjätteiden sijoittamisen ydinvoimalaitostensa kallioperiin jo 1990-luvulla. Sen sijaan Suomessa, kuten muuallakaan maailmassa ei ole vielä kokemuksia korkea-aktiivisen jätteen, varsinaisen käytetyn polttoaineen loppusijoittamisesta. Nykysuunnitelmien mukaan se sijoitetaan kapseloituna noin puolen kilometrin syvyyteen maankuoren alle, peruskallioon louhittaviin luoliin.
Fennovoiman toimitusjohtajan Tapio Saarenpään mukaan yhtiön mieluusti joko Pyhäjoelle tai Simoon rakentaman ydinvoimalan keski- ja matala-aktiiviset jätteet sijoitettaisiin nykykäytännön mukaan tynnyreissä voimala-alueelle noin 100 metrin syvyyteen.
Korkea-aktiivisten jätteiden, käytetyn polttoaineen loppusijoitus ajankohtaistuu vasta vuosikymmenten päästä; Fennovoiman toivoman Pyhäjoen tai Simon voimalan käynnistymisestä jotakuinkin kolmen vuosikymmenen päästä, eli joskus vuonna 2050.
Kysymys on Saarenpään mukaan tietysti ratkaistava "hyvissä ajoin, sillä sen verran iso osa se on tätä suurta kokonaisuutta".
Käytetty polttoaine
syvälle kallioon
Juuri siksi Fennovoima on Saarenpään mukaan ennakoinut tulevaa. Se on tunnustellut jo nyt, ennen toivomaansa periaatepäätöstä yhteistyötä TVO:n ja vuonna 1998 Imatran Voima Oy:n ja Neste Oy:n yhdistymisessä syntyneen Fortumin yhdessä omistaman Posiva Oy:n kanssa. Yhtiö tekee selvitystöitä omistajiensa korkea-aktiivisten jätteiden sijoittamisesta Suomeen, Eurajoen Olkiluotoon kallioluoliin vuodesta 2020 lähtien.
Vaikkeivät neuvottelut olekaan edenneet ollenkaan toivotusti, ydinvoimainsinööri Tapio Saarenpää ei myönnä olevansa huolissaan. Neuvotteluaikaa hänen mukaansa on riittämiin. Ja elleivät ne etenisi yhteiskunnan kannalta toivotusti, työ- ja elinkeinoministeriö voi tarvittaessa puuttua asiaan ja ohjata "ydinjätehuoltovelvolliset yhteistyöhön" ne siihen määräämällä.
Fennovoima valmis
säilytyskumppaniksi
Suomessa syntyvän käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikaksi on virallisesti valittu Eurajoen Olkiluodossa sijaitseva, kooltaan noin 1 500 hehtaarin suuruinen saari. Saarenpään mukaan saaresta on varattu tulevaan käyttöönsä vasta puolet, mikä riittää jo seitsemän reaktorin tarpeisiin.
Saarenpää näkee, että ydinjätteiden loppusijoituksessa on vahvasti kysymys suomalaisesta ratkaisusta: "Kyllä neuvottelut sitten etenevät ilman valtiovallan ohjastustakin, kun uuden laitoksen rakentaja on valittu."
Uutena rakentajana Fennovoima ei tietenkään pyrkisi Eurajoen Olkiluotoon vapaamatkustajana, vaan Saarenpään mukaan "kookas tukku rahaa kourassa".