RUOTSISSA on tällä viikolla muistettu Fadime Sahendalia. Suomessa harva tietää, että kunniamurhan kohteeksi joutunut Fadime oli kuuluisa kurdi jo ennen kuin hänet oli murhattu. Sahendal tuli julkisuuteen vuonna 1998, kun todisti oikeudessa isäänsä ja veljeään vastaan tappouhkauksien vuoksi. Fadimesta tuli julkinen esiintyjä, sillä hän oli kielitaitoinen ja älykäs. Fadime oli ministeri Mona Sahlinin suojatti, yliopisto-opiskelija ja nuorten maahanmuuttajanaisten esikuva. Kuolinpäiväänsä mennessä Fadime oli jakanut sekä perheensä että koko Ruotsin kurdiyhteisön — muun muassa valitsemalla aivan itse ruotsalaisen poikaystävän.
TORONTOSSA työskentelevät arvostetut kurditutkijat Amir Hassanpour ja Shahrzad Mojab ovat analysoineet Fadimen kuolemaa artikkelissaan In Memory of Fadime Sahindal (2002). Kunniamurha on tragedia, jossa isät tai veljet tappavat kaikkein rakkaimpansa, tyttärensä tai siskonsa, Hassanpour ja Mojab kirjoittavat. He liittävät Fadimen kuoleman ennen muuta patriarkaaliseen kulttuuriin: Fadime suututti ne, jotka nojasivat voimakkasti maailmankuvaan, jossa pahimpia rikkomuksia on asettua vanhempiaan vastaan. Tuo patriarkaalinen kulttuuri saa eri muotoja, mutta on pohjimmiltaan samankaltaista niin kurdeilla kuin läntisillä kristityillä, tutkijat väittävät ja huomauttavat, että USA:ssa miehet tappavat 10 naista joka päivä. "Motiivina ei siellä ole kunnia, mutta tuskin mikään humaanimpikaan syy. Vastaavaa tapahtuu Suomessa: Tutkimusten mukaan vuodessa 90 000 suomalaisnaista kohtaa parisuhdeväkivaltaa. Yli 30 naista menettää henkensä joko nykyisen tai entisen kumppaninsa käsiin. Fadime ei kuollut islamin eikä yksin kurdien perinteenkään uhrina, kirjoitus väittää. Hassanpour ja Mojab löytävät hänen murhansa takana suuren ja sotkuisen, universaalin vyyhdin. Sen purkaminen on hidas ja vaikea työ, joka vaatii koulutusta, tiedostamista ja tasa-arvon edistämistä. Tarvitaan feminististä toimintaa, kurdiälyköt summaavat. Samaan hengenvetoon he pahoittelevat, että feministinen tieto ja kulttuuri ovat punainen vaate, sekä länsimaissa että muualla.
MARRASKUUN 20. päivänä vuonna 2001 Fadime Sahendal puhui Ruotsin valtiopäivillä kokemuksistaan nuorena maahanmuuttajana. Hän kertoi joutuneensa luopumaan juuristaan ja aloittamaan alusta identiteettinsä rakentamisen. Hän oli aikuistuessaan vahvoilla ruotsalaisessa yhteiskunnassa. Sukupolvien välistä kuilua kuvaa, että hänen kielitaidoton isänsä ei läpäissyt edes autokoulua. Fadime ei toivonut kenenkään joutuvan samanlaisen väkivallan kohteeksi kuin itse oli joutunut ja vetosi Ruotsin päättäjiin: On tärkeää tehdä jotain, että sellaista ei tapahtuisi uudelleen. Älkää kääntäkö selkäänne. Ironista kyllä, Fadime Sahindal sai feministisen liikkeen aikaan vasta kuoltuaan. Ruotsalaisten kurdimiesten joukko on muun muassa perustanut liikkeen miesten väkivaltaisuutta vastaan ja haluaa osoittaa, että ei ole mahdotonta olla feministi ja kurdi yhtaikaa. Hän oli vahvoilla ruotsalaisessa yhteiskunnassa. Sukupolvien välistä kuilua kuvaa, että hänen kielitaidoton isänsä ei läpäissyt edes autokoulua.