"Olisiko maailman lasten asioille hetki aikaa?" Unicefin varainhankkija Henna Köngäs kyselee Kauppurienkadulla.
Ohikulkijoilta liikenee lähinnä hiljaista mutinaa, vaikka Köngäs on korostetun kohtelias ja hymyilee kauniisti. Ovatko ihmisten asenteet kovettuneet järjestöjen kadulla tapahtuvalle varainkeruulle?
"Feissaus on vuosi vuodelta vaikeutunut, eikä se ole enää niin kannattavaa kuin neljä vuotta sitten. Ihmisiä on jo liittynyt jäseniksi, ja jotkut ovat kyllästyneet feissareihin", kampanjakoordinaattori Sampsa Nisonen Suomen luonnonsuojeluliitosta vahvistaa epäilyn.
Kun Greenpeace aloitti feissauksen Suomessa 2001, ihmiset saattoivat olla vielä uteliaita, mutta vuosikymmenen aikana feissareista on tullut kadun arkipäivää.
Järjestöissä feissauksen kerrotaan kuitenkin edelleen olevan yksi kannattavimmista varainhankinnan keinoista eikä lamankaaan katsota sitä juuri horjuttaneen.
Pari vuotta sitten Kirkon ulkomaanapu joutui tosin luopumaan feissauksesta, kun sitä järjestölle hoitanut yritys antoi ymmärtää, ettei kirkolliselle järjestölle ollut kannattavaa tehdä feissausta.
Tänä vuonna järjestö on pienin askelin palannut toimintaan toisen yrityksen kautta.
Feissari saa
10 euroa tunnilta
Noin puolen tunnin jälkeen Köngäksellä tärppää, kun Kari Nykänen päättää alkaa lahjoittaa 10 euroa kuussa Unicefille. Se riittää kahden lapsen pelastamiseen AIDS:lta.
10 euroa tunnissa kuluu Unicefilta myös Köngäksen tuntipalkkaan, mikä on useammassa järjestössä normaalikäytäntö. Ainoastaan Kirkon ulkomaanavulle keräävä Avuntie kertoo muista poiketen maksavansa provisiopalkkaa.
Jotta toiminta olisi kannattavaa, Köngäksen on hankittava vähintään viiden euron edestä kuukausilahjoittajia tunnissa.
Kerääjille laskettu tavoite perustuu siihen, että lahjoittajat sitoutuvat toimintaan pitkäjänteisesti. "Olen silti sanonut kaikille, ettei tämä ole sitovaa ja maksun voi perua yhdellä puhelinsoitolla, jos vaikka joutuu töistä pois. Auttaa sekin enemmän, jos tukee kuukaudenkin kuin ei ollenkaan", Köngäs kertoo.
Unicefin kuukausilahjoittajien määrä on pysynyt viime aikoina 50 000 paikkeilla. Vaikka uusia lahjoittajia on hankittu entiseen tahtiin, samaan aikaan vanhoja on toisesta päästä karsiutunut. Joka kymmenes lopettaa maksamisen vuoden sisällä
"Perumisia tulee jonkin verran enemmän, mutta ei merkittävästi", projektivastaava Konsta Erola summaa.
Lama ei juuri
vaikuta
Erolan mukaan toiminta on edelleen hyvin kannattavaa. Taantuma on jonkin verran jopa saattanut helpottaa järjestöjen tilannetta, sillä työntekijöitä on ollut huonon kesätyötilanteen vuoksi helpompi hankkia.
Unicefilla lahjoituksista noin 10 prosenttia kuluu varainkeruuseen, kun WWF:llä vastaava luku on noin 20 prosenttia.
Suomen punainen risti kokeili feissausta vuosina 2006 ja 2007, mutta päätti luopua siitä toiminnan kannattavuudesta huolimatta. Järjestö on ollut ehdoton 15 prosentin varainhankinnan kulujen tavoitteen kanssa.
Suomen Amnestyssä odotetaan kuukausilahjoittajien määrän kasvavan tämän kauden aikana nykyisestä 35 000:sta vielä yli 10 000:lla.
Tällä hetkellä Amnestyn lahjoituksista jopa 89 prosenttia tulee feissauksen kautta.