Venäläiset syövät henkeä kohden 56 kiloa leipää vuodessa, kuusi kiloa enemmän kuin suomalaiset. Kulutus on pikemminkin laskussa kuin nousussa, mutta valikoimien monipuolistuminen nostaa kilohintaa ja tekee leipomisesta kannattavaa bisnestä markkinoita vallanneelle Fazerille.
Perivenäläisen limpun sijasta yhä useammin pöytään katetaan vaaleampaa leipää. Paahtoleipä, sämpylät ja palaleivät ovat uutuuksia. Hyvin on lähtenyt myyntiin myös meillä tunnbrödinä tunnettu ohutleipä, jonka resepti on Fazerin leipomosta Pohjois-Ruotsista.
Pullapuolella venäläiset ovat omaksuneet suomalaisia tuotteita, kuten marjapiirakat. Venäläiseen makuun täyte on eri sorttia ja makeampaa. Esimerkiksi karpalotäytettä ei Fazer laita lainkaan piirakoihinsa Suomessa.
Fazer-konsernin varatoimitusjohtaja Karsten Slotte kertoo, että Venäjälläkin on nopeasti lyömässä läpi terveellisyysajattelu. Vaikka limppu olisi vasta äsken vaihdettu vaaleaan leipään, rukiiset ja muut kuitupitoiset elintarvikkeet lyövät jo läpi terveysvaikutteisina elintarvikkeina.
Paistopisteet puuttuvat
Kaikki uudet tuulet eivät ole vielä ehtineet Pietariin asti. Kaupoissa ei ole paistopisteitä. Pakastetuotteita on, ja vuonna 2005 Fazer ostikin moskovalaisen Zvjozdnyi-leipomon, joka on yksi maan suurimmista pakastepizzojen ja -taikinan valmistajista.
Fazer on suurin leipomoalan yritys Venäjällä. Investointeja on tehty johdonmukaisesti pitkällä tähtäimellä, eikä edes valuuttakriisin aikaan 1998 harkittu vetäytymistä, vaikka monet investoijat silloin lähtivät maasta, Slotte huomauttaa.
"Nyt liikevaihdon kehityksessä on avainkysymys, riittääkö kapasiteetti", hän toteaa. "Venäjällä on rahaa, joka hakee uusia sijoituskohteita. Kilpailu kannattavista elintarvikeyrityksistä kiristyy", Slotte pohtii.
On muitakin haasteita, kuten inflaatio ja hintojen nousu sekä jakelun vaikeus suurkaupungissa. Liikenne on niin jumissa suurkaupungeissa päivällä, etteivät jakeluautot pääse läpi. Sen vuoksi muun muassa pesulayrityksiä on joutunut lopettamaan. Neva on suorastaan logistinen hankaluus. Fazer perusti leipomon Pohjois-Pietariin juuri jakelusyiden vuoksi.
Varatoimitusjohtaja Karsten Slotte kertoo Fazerin menestyksen Venäjällä perustuvan suomalaisen tietotaidon siirtoon ja vahvaan paikallistuntemukseen sekä leivän maussa että kaupan rakenteissa. Leipä leivotaan venäläisestä viljasta, mutta erikoistuotteissa käytetään Lahdessa miksattuja jauhoja.
Vuonna 1934 perustetun Hlebnyi Dom -leipomon perinteitä kunnioitetaan, sillä kaikki muistavat edelleen, miten kaupunki selvisi hengissä sen varassa Leningradin piirityksen aikana.