Apteekeissa työskentelevät Farmasialiittoon kuuluvat farmaseutit ja proviisorit kokoontuivat maanantaina mielenilmaukseen Oulussa vauhdittaakseen apteekkilakkoaan ja sopimusneuvotteluja. Kauppatorilta Toripolliisi-patsaan luota lähti marssille noin 50 lakkoon osallistuvaa apteekeissa työskentelevää.
Apteekkilakon piirissä on Farmasialiiton mukaan nyt noin 2 000 ihmistä. Jos sopimusta ei synny, lakko laajenee ensi maanantaina 3. joulukuuta. Viimeksi perjantaina laajenneen lakon piirissä on nyt 600 apteekkia ja 200 sivutoimipistettä. Ensi maanantaina lakon piiriin tulisi 233 apteekkia lisää.
Lakko vaikuttaa moneen apteekkiin rajoitetuin aukioloajoin. 40 sivutoimipisteapteekkia on lakon takia suljettu.
Farmasialiiton Oulun alueen valmiuspäällikkö Arja Lithovius kertoo, että alueella on lakossa nyt noin sata farmaseuttia ja proviisoria, kun Raahen kaksi myymälää tulivat mukaan lakkoon perjantaina.
Propagandasota käynnissä
Lithoviuksen mukaan työtaistelussa on kysymys lähes puhtaasti rahasta. Farmasialiitto vaatii työntekijöilleen 17 prosentin kuoppakorotuksia yleiskorotuksen lisäksi tulevien kahden vuoden aikana. Se merkitsee keskimäärin 500 euron lisäystä palkkaan.
"Meidän palkkamme ovat reilusti jäljessä verrattuna muihin akavalaisiin koulutettuihin työntekijöihin", hän toteaa.
12 vuotta alalla ollut farmaseutti ansaitsee ikälisineen noin 2 400 euroa kuukaudessa. Vasta valmistuneen palkka on alle 2 000 euroa. Proviisorin keskipalkka on 3 500 euroa. Farmaseuttien korkeakoulututkinto kestää kolme vuotta, ja proviisoreilla tutkinto on 5-6 vuoden mittainen.
Lisäksi lakkolaiset vaativat kolmea työnantajan kustantamaa koulutuspäivää vuodessa, koska ala kehittyy kovaa vauhtia. Epämukavat työajat on yksi liiton vaatimusten peruste.
Lithovius korostaa, että kyse ei ole farmaseuttien lakosta, vaan apteekkilakosta, jossa ovat mukana Farmasialiiton farmaseutti- ja proviisorijäsenet. Osa apteekkien proviisoreista kuuluu Proviisorien yhdistykseen, jolla ei ole neuvotteluoikeutta. He eivät osallistu lakkoon.
Farmasialiiton puheenjohtaja Inka Puumalainen on sanonut, että farmaseuttilakoksi nimittäminen on työnantaja propagandasotaa, jolla halutaan peitellä proviisorien mukana oloa.
Apteekeilla menee luultua huonommin
Lithovius sanoo, että farmasialiiton vaatimukset ovat osa potilasturvallisuutta. Farmaseuttien ja proviisorien palkkaus takaa sen, että apteekkien asiakkaat saavat tulevaisuudessakin asiantuntevaa neuvontaa lääkkeiden ostossa.
Apteekkien työnantajaliiton toimitusjohtaja Jukka Koskipirtti sanoo, että lakon vaikutukset eivät ole juuri haitanneet apteekkien toimintaa. Hänen mukaansa yleisöltäkin on tullut hyvin vähän valituksia lyhentyneistä aukioloajoista ja sivutoimipisteiden sulkeutumisesta.
Apteekeissa työskentelee koko ajan työntekijöitä, jotka ovat neuvotelleet Palvelualojen ammattiliiton työehtosopimuksen. Heidän lisäkseen Farmasialiittoon kuulumattomia proviisoreita työskentelee apteekeissa noin 200.
Koskipirtti sanoo, että apteekeilla ei mene niin hyvin kuin yleisesti arvellaan. Liikevaihto laski viime vuonna 10 prosenttia lääkekorvausuudistuksen takia. Kelan korvauksia uusittiin hillitsemään lääkekustannusten nousua, mutta samaan aikaan lääkkeiden tukkuhinnat nousivat.
"Yhteiskunta säätelee lääkkeiden hintoja, eivätkä apteekit voi siirtää palkkakustannusten nousua kuluttajien maksettaviksi, kuten muilla kaupan aloilla", Koskipirtti perustelee.