Fanu alias Janne Hatula seisoskelee lumihangessa Haapaveden Salmenniemellä ja tähyilee taivaalle. Junglen alatyylin breakbeatin tunnetuimpiin tekijöihin maailmassa lukeutuva Hatula vakuuttaa kotiseudun kuuluvan musiikistaan.
"Suurin vaikuttaja on varmasti ollut tämä pimeys. Jo nuorena, kun aloin vääntää soundia, ammensin pimeydestä hirveän määrän mielikuvitusta. Pimeydessä on älyttömän paljon tulkinnanvaraa, sellaisia aukkokohtia, joita voi itse täytellä tähtitaivasta katsellessaan", Hatula sanoo.
"On sanottu, että suomalaisilla on aivan oma melankolinen soundinsa, ja se on ihan totta. Brasiliasta tulevien artistien soundi on aivan erilainen"
Suurelle yleisölle Hatula on varsin tuntematon suuruus, mutta harva on kuullut junglen legendaarisimmistakaan nimistä.
"Jungle on aina pysynyt todella undergroundina musiikkina. Siitä ei ole koskaan tullut kenellekään mitään rahantekokonetta. Esimerkiksi trancessa liikkuu jo melko iso raha ja se myy melko paljon, mutta jungle on enemmän sellainen esoteerinen juttu", Hatula selvittää.
Omassa tekemisessään Hatula keskittyy rytmiin.
"Junglen ja drum´n´basen valtavirtasoundi on rytmin osalta aika pelkistettyä. Kun jungle syntyi 1990-luvun alussa, rytmillinen rakenne ja biitit olivat aika kikkailevia, ja minä tavallaan jatkan sitä tyylisuuntaa. Jos valtavirta on pelkistettyä rumpukonesoundia, minä yritän pitää pikkuisen orgaanisempana. Se on yksi syy siihen, että olen lyönyt itseni läpi."
Hatula innostui konemusiikista varhain. Hän soitteli omia aikaansaannoksiaan kavereilleen välitunneilla jo neljännellä luokalla ollessaan. Astetta vakavammaksi touhu muuttui vuosituhannen vaihteessa.
Sittemmin Fanu on julkaissut yhden tupla-albumin ja useita 12-tuumaisia vinyylejä eri levymerkeille eri puolilla maailmaa. Erilaisia remixejä on kertynyt lukematon määrä. Uutta omaa albumia on lupa odotella heti alkuvuodesta.
Hatulan arvostuksesta kertoo yhteistyö amerikkalaisen tuottajaguru Bill Laswellin kanssa. Laswell suunnitteli albumia, jolle muutama konevelho tekisi rytmillisiä pohjia ja hän soittaisi muut instrumentit tunnettuja jazz-muusikoiden kanssa. Laswell kuitenkin ihastui yhdeksi biittinikkariksi kutsutun Hatulan rytmeihin niin, että halusi tehdä koko albumin hänen kanssaan.
Lodge-nimen saanut albumi julkaistiin Japanissa alkuvuodesta 2008 ja Euroopassa myöhemmin keväällä. Lodge taas poiki sen, että Fanun biittejä kuullaan myös äskettäin julkaistulla Nine Inch Nailsin remix-albumilla.
Viimeiset neljä vuotta musiikki on vienyt Fanua ympäri maailmaa.
"Joskus mietin, että alkaisin soittamaan live-keikkoja, mutta minulla ei vain ollut pitkäjänteisyyttä siihen. Soitan dj-keikkoja ja pusken sitä tyyliä, mitä itsekin teen. Soittelen osittain omaa musaa ja osittain muiden."
Keikkapaikat vaihtelevat hämyisistä klubeista tuhansien ihmisten festivaaleihin. Eksoottisin kokemus on ollut ulkoilmafestivaalit Altain vuoristossa Siperiassa.
"Itse diggaan eniten, jos pääsen soittamaan kunnon underground-bileisiin vaikka johonkin bunkkeriin. Kun olin itse nuori, Pohjanmaalla oli yllättävän paljon rave-tapahtumia, joista osa oli laittomia ja hämärissä mestoissa. Niissä on tiivein tunnelma, niissä ihmiset tuntevat olevansa osa jotakin."
Koulutukseltaan Hatula on muutamaa opintoviikkoa vaille valmis englanninopettaja, ja hän myöntää säännöllisten tulojen kiinnostavan.
"Joskus on keikkoja enemmän kuin jaksaa tehdä, ja joskus on hiljaista. Matkustaminenkin ottaa välillä voimille", Hatula sanoo.
"Mutta kyllä minä aion tätä vielä jonkin aikaa tehdä. Kun on omilla tuotoksillaan päässyt tiettyyn asemaan, sitä haluaa takoa, kun rauta on kuumaa. Vaihdetaan sitten opettajan hommiin, kun aika on oikea."