Steven Spielberg vakuutti 80-luvulla, että hänen elokuvansa ovat puhdasta fantasiaa vailla sanomaa.
Juuri siksi fantasiaa on syytä lukea ja katsoa huolellisesti. Sillä on aina jotain sanottavaa. Narnian pintakorean kuoren alta esimerkiksi löytyy ajatuksia sodasta, yhteistoiminnasta ja uskon voimasta.
Mitä meille sitten jatkossa opetetaan?
Disneyn Narnia-sarjan toinen elokuva Prinssi Kaspian kertoo toisen kerran taikamaahan eksyneistä lapsista, jotka yhdistävät metsän väen taisteluun vääriä valtiaita vastaan. Politiikkaa säestää hengellisyys. Voitto tulee vasta kun kaikki kääpiöt, puhuvat jyrsijät ja kentaurit uskovat Aslan-leijonaan.
Uskonnollisuus ei ole sattumaa vaan seitsenosaisen Narnia-sarjan (1950-56) kirjoittajan C.S. Lewisin (1898-1963), J.R.R. Tolkienin professorikollegan, tietoinen yritys valistaa pikkuväkeä uskonasioissa.
Jatkossa sitten nähdään, mitä asiaa muilla fantasioilla on.
Teksasilaisen pulp-kirjailijan Robert E. Howardin 1930-luvulla laatimista synkistä Conan-tarinoista valmistellaan taas elokuvaa. Sotaisaa kertomaa on epäilemättä tarjolla.
Kiinnostavampi tapaus on britti Michael Moorcockin luoma Elric Melnibonélainen, Kullervosta vaikutteita saanut ajattelija ja albiinosankari. Vastakulttuurisesta hahmosta on jo kauan kehitelty Hollywood-elokuvaa, mutta tuottajat eivät tiedä, miten kovasta kapinallisesta saisi leivottua sankarin peruskatsojien mieleen.
World of Warcraft -peliin perustuva elokuva valmistuu ensi vuonna ja räjäyttää taatusti pankin. Mukana on riittämiin Taru sormusten herrasta -aineksia.
Niitä löytyy myös Stephen Kingin vuosina 1970-2004 kirjoittamiinsa The Dark Tower -tarinoista, joihin perustuva elokuva saapuu kahden vuoden kuluttua. Saagan esikuvat ovat Kingin mukaan kuningas Arthurin legendat, Taru sormusten herrasta ja Clint Eastwoodin lännenelokuvat.
Tekeillä on myös Terry Brooksin Shannara-kirjoihin perustuva elokuva, joka kertoo kelttiläiseen perinteeseen nojautuvaa tarinaa keijukaisista ja sen sellaisista. Taas ollaan vakavasti Lewisin ja Tolkienin jäljillä.
Sormusherralla rikastunut ja Philip Pullmanin Universumin tomu -sarjan filmaamisen (Kultainen kompassi) aloittanut New Line Cinema tuottaa brittiläisen Susanna Clarken kirjaan Jonathan Strange & Mr. Norrell perustuvan elokuvan, joka sijoittuu vaihtoehtoiseen 1800-luvun Englantiin. New Line on ostanut oikeudet myös saksalaisen Cornelia Funken Inkworld-trilogiaan. Mustesydän-sarjan ensimmäinen elokuva Inkheart tullee ohjelmistoon ensi vuonna.
Tulevia fantasiaelämyksiä kartoittaessa ei pidä unohtaa jatkuvuutta. Mikä menestyi ennen, menestyy jatkossakin.
Harry Potter ja puoliverinen prinssi saa ensi-iltansa vuoden lopussa. Harry Potter ja kuoleman varjelukset jaetaan kahtia niin, että ensimmäinen osa valmistuu 2010 ja seuraava 2011.
Kaikkein odotetuimpia elokuvia taitavat kuitenkin olla Peter Jacksonin tuottamat kaksi uutta Tolkien-elokuvaa. Ainakin toisen niistä ohjaa väkivaltaisen Pan´s Labyrinthin tehnyt meksikolainen Guillermo del Toro.
Kolmen vuoden kuluttua tulee ohjelmistoon taatusti mielenkiintoinen tapaus, sillä ohjaaja on tunnustanut avoimesti inhoavansa "pikkukavereita, lohikäärmeitä, karvaisia jalkoja ja hobitteja".
Yksilöllisyyttä ylistävästä Tolkien-sadun pohjalta kehkeytyy epäilemättä tehosterikas ja sotaisa fantasiaelokuva, jota katsoessa fanit itkevät avoimesti - raivosta.
Narnia-sarjan toisen osan Prinssi Kaspianin ensi-ilta on tänään keskiviikkona. Elokuvan arvio perjantain Kalevassa elokuvasivulla.