"Eihän Jumalaa ole olemassa eikä sadetta tule. Taivaalta ei tule pisaraakaan elävöittävää vettä!"
Kauhuskenaario ei ole Yhdysvaltain entisen varapresidentin Al Goren ilmastonmuutoksen mullistuksia kuvaavasta elokuvasta Epämiellyttävä totuus, vaan Stalinin aikana kielletyn neuvostokirjailijan Andrei Platonovin kertomuksesta Sähkön kotimaa, joka avasi perjantai-iltana Hailuodon uuden teatterifestivaalin.
Esityspaikkana oli lintutorni saaren keskellä. Pysäköityjen autojen rivi piteni koko ajan ojan pientareella. Odoteltiin vielä viimeisiä tulijoita puoli kuuden lautalta. Tunnelma oli jännittynyt ja penkkejä vain rajoitettu määrä.
Ensimmäisen vetonsa festivaalilla vetänyt Juha Hurmeen ohjaama ryhmä Fanjunkars kirjaimellisesti sähköisti ilmapiirin. Näytelmän alussa lausutuissa uhmakkaissa sanoissa oli enteellistä voimaa. Vähän yli kello kuusi taivaan portit aukesivat ja sade jatkui koko illan. Esityksen tehosteita sormeilivat ihmistä isommat voimat.
Kaislikossa suhisee
Lintutornin eteen oli kaivettu kuoppa. Siinä pärisi moottoripyörän moottori. Se jauhoi pontikasta sähköä talonpojille, jotka juuri olivat oppineet lukemaan. Montun vieressä tökötti riu´uista viritetty sähkölinja.
Ympärillä kahiseva kaislikko ja pensaikko etäännytti esityksen ajasta ja paikasta. Maailma kutistui ja tuulen suhina siirsi tapahtumat jonnekin kaukaisille aroille. Sankoin joukoin paikalle saapunut yleisö muodosti sateenvarjoista ristisaaton lintutornin kaiteille. Tornin huipulta ideologi julisti, ettei horju kommunistin järki: "Hän nostaa maamme maineeseen ja lykkää tieteen paineeseen."
Platonovin 20-luvun tekstin voi lukea neuvostoajan postuumina kritiikkinä tai tulkita sitä teknologia- ja edistysuskon näkökulmasta. Näytelmän nuori insinööri (Seppo Merviä) päättää auttaa vähä-köyhää Vertshovkan kylää. Nuorukaisen mielestä toivo on muutettava sähkövoimaksi.
Työnteko ja huolehtiminen on kuorinut lihat kyläläisten päältä. Jäljellä ei ole muuta kuin luut ja järki. Nuori edistyksellinen onnistuu riisumaan loputkin.
Tuulivoimalat inspiroivat
Sähkön kotimaa oli tiivis 20-minuuttinen kurkistus siihen, minkä tyyppistä tavaraa Hailuodon teatterifestivaali saattaa jatkossa tarjota. Se paljasti jo hivenen festivaalin linjasta.
Näytelmä valittiin festivaalin ohjelmistoon lauttarannassa olevien tuulivoimaloiden inspiroimana.
Platonov on ajattelussaan sekä teksteistä tarjoutuvien allegorioiden ja metaforien kautta juuri sen tyyppinen kirjailija, johon Hurme saattaa iskeä kyntensä myös uudelleen.
Neuvostokirjallisuudesta puolueen päätöksellä poistettu ja sinne Stalinin kuoleman jälkeen rehabilitoitu Platonov kirjoitti myös pienoisromaanin Monttu eli Kuoppa sekä teoksen Ihanassa ja raivokkaassa maailmassa. Yhdistelminä Hurme plus Platonov ne lähettävät mielikuvituksen jo valmiiksi liikkeelle.
Hailuodon teatterifestivaali jatkuu vielä tänään. Ohjelmassa on Jäällävaeltaja Pöllänrannassa kello 13, Soutajat museokorttelissa kello 15 ja Teatteri Airopikin Suuri urheilunäytelmä Pöllänrannassa kello 18.