Historiaa:
Kosovo on Serbian eteläisin maakunta. Turkkilaisille kokemansa tappion jälkeen vuonna 1389 serbit jättivät Kosovon. Turkin hallussa Kosovo oli vuoteen 1913 ja se liittyi Serbian osana Jugoslaviaan 1918. Vuoden 1947 Jugoslavian perustuslaissa Kosovo sai autonomian. 1980-luvulla kosovolaiset vaativat alueella itsenäisempää asemaa. Marraskuussa 1988 alkoivat levottomuudet, jotka johtivat autonomian peruuttamiseen ja Kosovon asettamiseen sotatilaan.
Etniset ryhmät:
Vuoteen 1389 asti serbit olivat Kosovossa enemmistönä. Nykyisin kaksi miljoonaa albaania muodostaa 90 prosenttia Kosovon väestöstä. Noin 100 000 serbiä on jäänyt Kosovoon.
Sota:
Kosovon johtoon valittiin vuonna 1992 maltillinen Ibrahim Rugova. Vuosikymmenen puolivälissä albaanien itsenäistymisvaatimuksia ajamaan perustettiin Kosovon vapautusarmeija UCK. Vuonna 1998 Serbian ja UCK:n yhteenotot kärjistyivät ja kymmenettuhannet albaanit joutuivat pakenemaan taisteluja. Seuraavana vuonna Serbia hylkäsi rauhansopimuksen ja Nato aloitti ilmaiskut. Noin 800 000 albaania joutui pakenemaan serbien etnisiä puhdistuksia. Serbijoukot vetäytyivät ja YK sekä Nato ottivat Kosovon valvontaansa. Virallisesti Kosovo jäi osaksi Serbiaa.
Tulevaisuus:
Työttömyys Kosovossa on yli 50 prosenttia ja väestö on hyvin nuorta. Etninen väkivalta ja mm. ihmissalakuljetukseen sekaantuneet järjestäytyneet rikollisjengit ovat tahranneet Kosovon maineen. Kosovon albaanijohtajien mukaan vain itsenäistyminen voi auttaa maakuntaa. Vuonna 2005 presidentti Martti Ahtisaari ryhtyi alustaviin rauhanneuvotteluihin osapuolten kanssa. Tämän vuoden tammikuussa presidentti Rugova kuoli ja hänen tilalleen valittiin Fatmir Sejdiu.