Vietin elokuun viimeisen viikon Inarin Saariselällä. Hiljaista siellä oli juuri ennen ruskasesongin alkua. Ehkä siellä olisi ollut enemmän suomalaisperheitä, jos koululaiset olisivat olleet vielä lomalla, mutta toisaalta siellä ei olisi ollut sitä bussilastillista koululaisia, joka oli tullut Etelä-Suomesta leirikouluun.
Liekö elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) jo käynyt opetushallituksessa kertomassa, että matkailu tarvitsee kipeästi Suomen koululaisten loman elokuun loppuun, kuten hän syyslukukauden alun kynnyksellä ilmoitti.
Elinkeinoministeri, Keskuskauppakamari ja Matkailun edistämiskeskus keskustelutti Suomea viikon päivät matkailubisneksen ahdingosta, joka heidän mukaansa johtuu koululaisten loman loppumisesta kesken muun Euroopan parhaimman lomasesongin.
Takkiin tulee useita satoja miljoonia euroja, arvioi Matkailun edistämiskeskuksen yhteiskuntasuhdepäällikkö Jari Ahjoharju koulujen alkamista edeltäneellä viikolla. Se on hirveä summa rahaa näinä talouskriisin aikoina. Ja vain siitä syystä, että kun suomalaisperheet eivät enää elokuun puolen välin jälkeen matkaile, alan yritykset eivät pysty pitämään oviaan auki eurooppalaisille turisteille.
Opetushallitukselle ja opetusministeriölle keskustelu koulujen lomien oikeasta paikasta on tuttua kauraa.
Opetushallitus päätyi kymmenen vuotta sitten laajassa selvityksessään siihen, että kesäloman siirtämisellä eteenpäin olisi puolensa, tosin se löysi puoltavia näkökulmia myös lomien pitämisellä ennallaan. Lomien hajauttamisen se sen sijaan katsoi haittaavan niin perheitä, työelämää kuin opiskelijavalintoja.
Opetusministeriö katsoi vuoden 2005 selvityksessään kesäloman siirron haittojen olevan hyötyjä suurempia.
Verkosta helposti löytyvä selvitys on perusteellinen. Siinä viitataan esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen selvitykseen kauniiden lomapäivien jakautumisesta kesällä. Pitkäaikaiset keskiarvot osoittavat, että kauniita kesäpäiviä osuu lomaan eniten, jos se pidetään kesäkuun alun ja elokuun puolivälin välisenä aikana. Loman siirtämisellä kaksi viikkoa eteenpäin menetettäisiin 5–10 prosenttia kauniista lomapäivistä.
Kuluvana kesänä uutisoitiin hollantilaistutkimuksesta, jonka mukaan on hyödyllisempää viettää monta lyhyttä lomaa kuin yksi pitkä. Satoi tai paistoi, koulujen lomia ja lukukausia pitäisi katsoa ennen kaikkea koulutuksen kehittämisen näkökulmasta. Jos lomien muokkaaminen uuteen uskoon edistää koululaisten oppimista ja hyvinvointia, niin siitä vaan lomaremonttia tekemään.
Opetusministeriön selvitykseen pyydettiin aikoinaan lausunnot 11 eri taholta OAJ:stä kuntatyönantajiin, ylioppilastutkintolautakuntaan ja tilastokeskukseen.
Selvityksestä käy hyvin ilmi, miten laajat yhteiskunnalliset seuraukset synnyttää niinkin pieneltä tuntuva toimi kuin koululaisten loman siirtäminen parilla viikolla. Silloinkin vedottiin matkailuteollisuuden tarpeisiin, mutta opetusministeriön esille kaivamista tutkimuksista ei löytynyt tukea sille, että elokuun tarjonta Suomessa olisi meidän matkailuviennin todellinen ongelma.
Lieko elinkeinoministeri Vapaavuori edes viitsinyt googlata tätä selvitystä luettavakseen, jos ei kyllä paljon kukaan muukaan keskusteluun osallistunut. Vai eikö opetusministeriön selvitys kiinnosta, kun siinä matkailualan paras on vain sivuosassa.
Jos Vapaavuori aikoo jatkaa ponnistelujaan koululaisten lomakauden siirtämiseksi, hän saisi avata, millaisiin laskelmiin matkailuväen ilmaan heittämät sadat miljoonat eurot perustuvat. Epäilen, että hatariin toiveisiin. Matkailun tuloksen parantaminen voisi olla vankemmalla pohjalla, jos matkailuväki keskittäisi tarmonsa Suomen markkinointiin Venäjälle, Kiinaan ja Japaniin.