Sanomalehtiviikon teema ja ajoitus osuvat tällä viikolla poikkeuksellisen hyvin yhteen. Median kautta on viime päivinä pursunnut kysymyksiä siitä, mitkä uutiset ovat totta ja mitkä eivät. Ympäröivää maailmaa katsoessa on tärkeä ymmärtää, minkälaiset mediat ovat luotettavia ja minkälainen lähdekritiikki on paikallaan niin juttuja tehdessä kuin lukiessa.
Kriittisestä medialukutaidosta on tullut entistä tärkeämpää. Valitettavan usein median kaapuun pukeutuneet feikkisivustot ja salaliittoteorioita tyrkyttävät julkaisut pyrkivät murentamaan laatujournalismin uskottavuutta ja perinteisen median luotettavuutta.
Uutismaista formaattia muistuttavat tekaistut valeuutiset leviävät nopeasti verkossa ja aiheuttavat hämminkiä. Tällaiset sivustot julkaisevat myös muiden viestimien sisältöä ilman lupaa ja höystävät niitä ronskein kommentein. Huolestuttavaa asiassa on se, että kun vääriä tietoja toistetaan riittävän usein, ne voivat hämärtää tosiasioita.
Verkossa tapahtuvan vaikuttamisen alkuperää voi olla vaikea selvittää jo pelkästään sen takia, että sivustojen ylläpitäjiin ei saa yhteyttä. Sen päälle tulevat trollitehtaiden informaatiovaikuttaminen ja verkossa nimimerkkien takaa asiattomuuksia syytävä keskustelukulttuuri.
Myös perinteisessä journalismissa voi ja pitää esittää mielipiteitä. Sitä varten on olemassa omat juttutyyppinsä. Lehden mielipide ja kanta asioihin sitä vastoin kerrotaan pääkirjoituksissa, tällä palstalla.
Mielipiteen ja faktan rajaa koeteltiin äskettäin kahinassa, joka syntyi Yhdysvaltain presidentinvaalien virkaanastujaisten väkimäärästä. Kuvat ja luvut puhuivat puolestaan, mutta presidentin neuvonantaja otti käyttöön suomalaisille uuden termin vaihtoehtoisista faktoista.
Tuore kohu on syntynyt puolustusministeriön ja Yleisradion välille siitä, onko Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisilta evätty pääsy Puolustusvoimien tiettyihin tehtäviin. Puolustusministeri Jussi Niinistön (ps.) mukaan kyse on uutisankasta. Hän väläytti, että Yle olisi joutunut informaatiovaikuttamisen kohteeksi. Yle puolustaa uutistaan ja lähteitään. Todennäköisesti asiassa ei ole vielä katsottu kaikkia kortteja.
Luotettavan uutisoinnin ja median uskottavuuden kannalta on tärkeää, että uutiset pitävät paikkansa ja että virheelliset tiedot oikaistaan. Kiistanalaisiakin asioita voidaan julkaista, kunhan juttujen faktapohja pitää. Samalla tietolähdettä on voitava suojella. Siksi lähdesuojasta pidetään tiukasti kiinni. Muutoin yhteiskunnallisesti merkittäviä uutisia voisi jäädä pimentoon.
Kysymyksiä herättää joidenkin poliitikkojen tapa ohittaa tiedotusvälineet kertomalla yhteiskunnallisesti merkittäviä uutisia somessa tai blogeissa. Näin asioita ei tarvitse perustella eikä valottaa kansalaisille monipuolisemmin. Poliittinen valta yhdistettynä herkkähipiäisyyteen on asioiden läpinäkyvyyden kannalta huono yhdistelmä.
Vakavasti otettavan median on joka päivä tehtävä töitä sen eteen, että valeuutisointi ei vie jalansijaa luotettavalta laatujournalismilta.