Yhteisöpalvelu Facebookin taipaleelle on jäänyt kohuja kohun perään. Kerta kerran jälkeen yritys lupaa parantaa tapansa, mutta yhä uusia ongelmia ilmenee.
Sivustolla vierailevien on syytä tuntea palvelun kyseenalaisemmatkin puolet.
Verkon yhteisöpalvelu Facebookin käyttäjämäärät ovat päätähuimaavan korkeita. Koko maailmassa sivustolla on yli 2,2 miljardia aktiivista käyttäjää, Suomessa 2,9 miljoonaa. Aktiivinen on henkilö, joka on käynyt sivustolla vähintään kerran viimeisen kuukauden kuluessa.
Facebook lienee maailman suurin kanava, jonka kautta niin sanotut tavalliset kansalaiset voi tavoittaa. Samalla yhdysvaltalaisyhtiö on maailman suurin henkilötietoja käsittelevä yritys. Valtava käyttäjäkunta on sen arvokkain pääoma.
Lähtökohtaisesti palvelun käyttäjille on tarjolla reilu kauppa: he pääsevät hyödyntämään palvelua ilmaiseksi, ja ylläpitäjä Facebook hankkii tulonsa käyttäjämassasta saamillaan tiedoilla.
Näin yksinkertainen ja selvä ei tilanne kuitenkaan ole. Yhä uudet paljastukset ovat osoittaneet, että Facebook on hyödyntänyt käyttäjätietoja laajemmin kuin on luvannut ja antanut alustansa hövelisti myös erittäin kyseenalaisiinkin tarkoituksiin.
Facebookia esimerkiksi hyödynnettiin Yhdysvaltain presidentinvaalien mustamaalauskampanjoinnissa, sivustoa ovat hanakasti käyttäneet juutalaisten kansanmurhan kieltäjät, ja sivustolla on myös levitetty vihapropagandaa Burman rohingya-vähemmistöä vastaan ja edistetty kansanmurhaa.
Kun epäkohta tulee ilmi, Facebook tyypillisesti joko kiistää sen kokonaan tai osittain taikka ainakin ilmoittaa heti ryhtyvänsä toimiin tilanteen korjaamiseksi. Vaikutelmaksi vain jää, että korjaus on mahdollisimman pieni. Näin, jotteivät bisnestavoitteet kärsisi.
Jotain yhtiö on toki saanut aikaiseksi. Se on esimerkiksi sulkenut valeuutisia ja vihapuhetta levittäviä sivuja. Paljon tyylikkäämpää vain olisi, jos yhtiö oikaisisi kyseenalaisia käytäntöjään oma-aloitteisesti.
Facebook ei ole internetin jäteistä ainoa, jonka toimintatavat ovat herättäneet oikeutettuja kysymyksiä. Viime kesänä esimerkiksi selvisi, että toinen megayritys Google on antanut ulkopuolisten sovelluskehittäjien lukea gmail-käyttäjien sähköposteja.
Sekä Facebook ja Google ovat nyttemmin antaneet käyttäjille uusia mahdollisuuksia estää henkilötietojensa leviäminen. Tavallisella virtasella näiden säätöjen hoitaminen kuntoon sivustojen valikoissa on vain helpommin sanottu kuin tehty.
Voi toki esittää kysymyksen: onko tietosuojan heikkouksilla mitään väliä? Osalle käyttäjistä todennäköisesti ei. Silti Facebookin ja muiden keskeisten some-palvelujen asiakkailla on oikeus olettaa, että heidät tietojaan käytetään asiallisesti.
Vähin, mitä suurfirmoilta voi vaatia, on lakien noudattaminen. Samoin niiden on pidettävä kiinni siitä, mitä käyttäjille lupaavat.
Kansalaiset suojaavat yksityisyytensä tehokkaimmin, jos kiertävät somen kaukaa. Yhä useammalla tämä on kuitenkin mahdotonta jo työn takia. Kohtuullisesti nautittuna some myös tarjoaa paljon hyvää.
Jättiläisiä ei tarvitse panna kahleisiin, mutta jos ne eivät itse paranna tapojaan, poliitikoilla ja viranomaisilla on täydet perusteet puuttua niiden toimintaan.