Tampereen museokeskus Vapriikki on saanut kesäkuussa avautuvaan näyttelyynsä Fabergén kultasepänliikkeessä työskennelleiden suomalaisten kultaseppämestareiden töitä. Pääosa esineistä tulee Moskovan Kremlistä.
Venäjän keisarien hovihankkijana tunnetun Fabergén liikkeessä palveli paljon suomalaisia mestareita. Esimerkiksi Pietarissa 1860-luvun lopulla työskennelleistä kultasepistä joka neljäs oli suomalaista juurta.
Vallankumouksen jälkeen monille suomalaisille kultaseppämestareille kävi huonosti, kertoo Vapriikin näyttelyn tieteellinen asiantuntija filosofian tohtori Ulla Tillander-Godenhielm. Vaikka moni kultasepistä selvisikin vallankumouksen jaloista Suomeen, heidän oli vaikea sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan. Venäjältä tulleet saattoivat Suomessa joutua ryssävihankin kohteeksi.
Huippuammattilaisiksi kouliintuneet kultaseppämestarit toivat toisaalta Suomeen korkean korualan ammattitaidon. Laatua arvostava asenne siirtyi myöhemmin perintönä suomalaisille korumuotoilijoille.
Ulla Tillander-Godenhielm on itsekin keisariperhettä palvelleiden kultaseppämestarien sukua. Isoisän aikaan suvun liikkeessä puhuttiin vielä venäjää, hän muistelee.
Fabergé oli aikansa arvokkaimpia tuotemerkkejä. Kun liike oli suurimmillaan, sen palveluksessa oli yli 500 henkilöä. Pääpaikka oli Pietarissa. Fabergén liikkeen tuotannolle oli tyypillistä korkealaatuinen kultasepäntyö, mielikuvituksellisuus, ennakkoluuloton materiaalien ja mineraalien yhdistely sekä hyvä tyylihistorian tuntemus.
Fabergén liikkeen omistaja venäläinen kultaseppä Carl Fabergé (1846-1920) oli Venäjän keisarillisen perheen hovihankkija. Hän toimitti teoksia Aleksanteri III:lle ja Nikolai II:lle. Jälkimaailma tuntee Fabergén ennen kaikkea pääsiäismunista, joita keisarit lahjoittivat läheisilleen. Keisarillisten lahjojen ansiosta liike sai maailmanmaineen.
Tampereen Fabergén aika -näyttelyssä on suomalaisista kultaseppämestareista esillä ainakin Henrik Wigström, August Hollming, Oskar ja Alma Pihl, Erik Kollin, August Holmström, Stefan Wäkewä, Johan Viktor Aarne, Antti Nevalainen ja Gabriel Niukkanen.
Esineistä pääosa tulee Moskovan Kremlin kokoelmista. Neuvotteluja kokoelman tulosta Tampereelle on käyty jo vuodesta 1998. Näyttelyyn on tulossa noin 250 esinettä. Niitä valittaessa on yksi lähtökohta ollut side suomalaisiin kultaseppiin. Näyttelyssä on esillä myös kaksi keisarillista pääsiäismunaa.
Fabergén aika -näyttely avautuu Vapriikissa 17. kesäkuuta ja päättyy 1. lokakuuta. Juhannuksen aikaan näyttely on suljettu. Kokoelman odotetaan kiinnostavan kymmeniä tuhansia vieraita. Näyttelyn yhteydessä julkaistaan myös laaja näyttelykirja.