Suomesta Ruotsiin maaliskuussa 2005 luovutetun kahden lapsen huostaanottopäätöstä puidaan korkeimmalla mahdollisella juridisella tasolla. Lasten oululainen äiti on valittanut viimeksi hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. KHO puolestaan on pyytänyt ennakkoratkaisua Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta.
Ratkaisu saattaa asiantuntijoiden mielestä viipyä kaksikin vuotta, eikä se nähtävästi vaikuta Ruotsiin jo huostaanotettaviksi luovutettujen lasten tulevaisuuteen. EY:n tuomioistuimen päätös ratkaisee lähinnä sen, olisiko tapauksessa kuulunut soveltaa pohjoismaiden keskistä niin sanottua luovutuslakia vai maaliskuun alussa 2005 voimaan tullutta niin sanottua Bryssel II a-asetusta.
Helsingin yliopiston siviilioikeuden professori Urpo Kangas muistuttaa Bryssel-asetuksen tuoneen ihan uuden käsitteen suomalaiseen lapsioikeuteen. Vanhempain vastuuta ei aikaisemmin tunnettu, Suomessa on puhuttu vain lastenhuollosta ja lasten tapaamisoikeudesta. "Vanhempain vastuu käsittää myös lastensuojelutoimenpiteet ja asetuksen ideana on, että kaikki EU:n alueella annetut päätökset ovat suoraan täytäntöönpanokelpoisia toisessa jäsenvaltiossa."
Kaksi eri järjestelmää
Vanhasta pohjoismaisesta käytännöstä uusi malli poikkeaa. Kankaan mukaan näiden kahden järjestelmän välillä on jännite, sillä Bryssel II a edellyttää tuomioistuimen päätöstä, kun pohjoismaissa riittää hallintoviranomaisen ratkaisu.
"Meillä oli erikseen pohjoismainen sopimus näiden lastensuojelua koskevien asioiden täytäntöönpanosta. Ideana oli, että hallinnollisetkin päätökset voidaan panna täytäntöön suoraan ilman tuomioistuimen päätöstä. Tunnustetaan se, että jos Ruotsin sosiaaliviranomaiset tekivät huostaanottopäätöksen, sen teki joku lääninhallitus ja se on samanveroinen kuin tuomioistuimen päätös," Kangas selittää.
"Ja nyt tässä KHO:n ratkaistavaksi tulleessa tapauksessa on sellainen ongelma, että saattoiko tämä suomalainen vouti panna täytäntöön sen lääninhallituksen päätöksen suoraan."
Kangas arvioi Suomen ja Ruotsin hallitusten eli käytännössä molempien maiden oikeusministeriöiden tulkintojen Bryssel-asetuksen soveltuvuudesta tähän tapaukseen poikkeavan jyrkästi toisistaan. Ruotsalaisten mielestä vanha pohjoismainen menettely käy, suomalaisten mielestä se vaatisi asetuksen mukaista tuomioistuimen päätöstä.
Ei peru prosessia
Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ratkaisu ei peru jo tehtyä prosessia, eikä sillä ole suurta merkitystä huostaanotetuille lapsille tai heidän perheelleen, arvelee lainsäädäntöneuvos Markku Helin oikeusministeriöstä. Hänen mielestään siitä ei ainakaan suoraan seuraa, että Ruotsi olisi velvollinen palauttamaan lapset.
"Minun ymmärtääkseni ei ole, kun lapset on sinne jo palautettu. Vaikka todettaisiin, että on sovellettu väärää lakia, niin ei siitä ainakaan suoraan seuraa Ruotsille velvollisuutta palauttaa lapset takaisin. Tässä on kysymys vain siitä, sovellettiinko oikeaa lakia", Helin sanoo.
"Minun ymmärtääkseni hän (lasten äiti) voi tietenkin sillä perusteella miettiä, onko hän kärsinyt jotain vahinkoa siitä, että on sovellettu väärää lakia ja sitten yrittää vaatia korvauksia."