Ex-pääministeri Esko Aholta tulee joutuisasti kolme neuvoa, joita vaikeiden talousratkaisujen edessä kärvistelevä ja tulevaisuuden suuntaa etsivä Suomi voisi noudattaa.
Resepti on yksinkertainen: on pidettävä huoli kustannuskilpailukyvystä, teollisuuden perustasta ja soveltavan teknologian hyödyntämisestä.
Kyse ei Ahon mukaan ole kovin ihmeellisistä asioista, mutta niihin pitää sitoutua, eikä aikailuun ole varaa.
”Kustannuskilpailukyky on perusasia ja tulokehitys on mitoitettava vientisektorin kantokyvyn mukaan”, Aho sanoo.
Esko Aho oli pääministerinä 1990-luvun alussa Suomen pahimpina lamavuosina. Hallitus teki kovia päätöksiä kriisi-istunto toisensa perään, jotta luottamus Suomen kykyyn selvitä ongelmistaan säilyisi.
Lamaopetuksina Esko Aho kantaa huolta teollisuuden perustasta ja rakenteesta, laadullisesta kilpailukyvystä sekä julkisen sektorin tehosta ja palvelukyvystä.
”Ei ole mitään jälkiteollista yhteiskuntaa, on vain teollisuuden ja viennin varassa toimiva kansantalous, jossa on kasvava määrä palveluja”, hän toteaa.
Ahon puheissa toistuvat sanat pitkäaikainen kasvu, kansainvälinen kilpailukyky, teknologian hyödyntäminen, digitaalisten palvelujen laatu julkisella ja yksityisellä sektorilla.
Nokian yhteiskuntasuhteista vastaavan johtajan paikan viime elokuussa jättänyt Aho muistuttaa, että Suomi ei enää ole mikään teknologian ihmemaa, ”vaikka meillä on siitä vähän suuremmat luulot”.
”Teknologian soveltamisessa meillä on kaikki edellytykset nousta maailman huipulle. Soveltavaan teknologiaan panostaminen ei edes välttämättä vaadi taloudellisia lisäpanostuksia”, Aho toteaa.