Liikenne: Sii­ka­joen­ky­läl­lä kaikki tie­tä­vät, missä on Suomen surkein tie – ­Ka­le­va testasi reitin

Luitko jo tämän: Kes­ki-ikää lä­hes­ty­vien naisten kuo­le­mat li­sään­ty­neet, ko­ro­na­ta­pauk­set eivät selitä kasvua

Pääkirjoitus: Seppien syn­ty­mi­nen vaatii myös lä­hi­ope­tus­ta ja oh­jaus­ta, ja nyt liian moni am­mat­tiin opis­ke­le­va jää niitä vaille

Eve­lii­nan sur­mas­ta epäilty sai syyt­teen taposta

Imatralaisen 14-vuotiaan koulutytön Eveliina Lappalaisen surman oikeudenkäynti alkoi tiistaina Imatran käräjäoikeudessa.

Imatralaisen 14-vuotiaan koulutytön Eveliina Lappalaisen surman oikeudenkäynti alkoi tiistaina Imatran käräjäoikeudessa.

Koko Suomea kuohuttaneen surman oikeudenkäynti täytti pienen käräjäsalin ääriään myöten. Paikalla oli useita tiedostusvälineitä ja asiaa seuraamaan saapuneita paikkakuntalaisia. Vastaajaa oikeus kuuli kuitenkin suljetuin ovin ja yleisö poistettiin oikeussalista siksi aikaa.

Johtava kihlakunnansyyttäjä Heikki Pohjalainen vaati surmasta epäilylle 17-vuotiaalle imatralaiselle koulupojalle tuomiota nuorena henkilönä tehdystä taposta. Toissijaisena rangaistusvaatimuksenaan syyttäjä esitti nuorena henkilönä tehtyä törkeää pahoinpitelyä ja törkeää kuolemantuottamusta tai pahoinpitelyä ja kuolemantuottamusta.

Eveliinan isä löysi tyttärensä koko yön kestäneiden etsintöjen päätteeksi aamulla 15. marraskuuta 2000. Tytön ruumis makasi Imatrankosken urheilukentän läheisyydessä ojassa. Tytön etsinnät alkoivat kun hän ei palannut kotiin tanssitunnilta 14. marraskuuta iltana.

Surma pysyi selvittämättömänä liki 14 kuukautta, ennen kuin poliisin sitkeät tutkimukset tuottivat tulosta. Surmaajaksi paljastui Eveliinan kanssa samaa koulua käynyt lukiolaispoika. Hän myönsi esitutkinnassa surman. Myös poliisin tutkimusten aikana ottamat DNA-näytteet tukevat pojan tunnustusta.

Oikeudessa syytetyn asianajaja kiisti tapon, mutta myönsi päämiehensä aiheuttaneen Eveliinan kuoleman. Vastaaja myönsi syyllistyneensä nuorena henkilönä tehtyyn törkeään pahoinpitelyyn ja törkeään kuolemantuottamukseen.

Eveliinan vanhemmat ja hänen siskonsa vaativat vastaajalle rangaistusta nuorena henkilönä tehdystä murhasta. Vaihtoehtoisena rangaistusvaatimuksena he esittivät syytetylle tuomiota nuorena henkilönä tehdystä taposta.

Korvausta Eveliinan kuoleman aiheuttamista kärsimyksistä he vaativat yhteensä liki 100 000 euroa, 33 333 euroa kukin. Vastaajan asianajaja kiisti murhasyytteen, koska hänen päämiehellään ei ollut tarkoitus tappaa. Hän myös katsoi, ettei teko ollut niin julma, raaka tai kokonaisuudessaan törkeä, että se täyttäisi murhan tunnusmerkit.

Vastaajan asianajaja piti asianomistajien henkisistä kärsimyksistä vaatimaa korvausta kohtuuttomana. Hän katsoi myös, ettei Eveliinan sisko kuulu lain mukaan korvauksia saavien piiriin.

Syytetyn asianajajan mielestä korvausten henkisistä kärsimyksistä tulisi olla korkeintaan 5 050–8 000 euroa henkilöä kohden.