Mihin Suomi sitoutuisi, jos se liittyisi Natoon? Toisiko Nato-jäsenyys mukanaan turvallisuutta vai turvattomuutta? Rajoittuisiko Suomen kansainvälinen liikkumavapaus Natossa?
Näitä kysymyksiä kysytään usein, kun pohditaan sitä, pitäisikö Suomen pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana vai liittyä Naton jäseneksi.
Elinkeinoelämän valtuuskunta Eva haluaa tuoda oman näkemyksensä Suomen Nato-keskusteluun keskiviikkona julkaisemallaan raportilla Mikä se Nato oikein on? Kansanomainen nimi viittaa raportin tyyliin: pintaan on nostettu yksinkertaiset kysymykset ja niihin annetaan selväkielisiä vastauksia.
Evan Nato-raportti ei pyri puolueettomuuteen: esipuheessa Evan toimitusjohtaja Pentti Vartia kirjoittaa, että "Suomen kannalta varteenotettava vaihtoehto on yhdistää Nato-jäsenyys osallistumiseen EU:n puolustusyhteistyöhön".
Raportissa käydään läpi yleisiä pelkoja ja ennakkoluuloja, joita Natoon liittyy, ja useimmat niistä pyritään kumoamaan.
Raportin mukaan Suomi ei esimerkiksi joutuisi luopumaan yleisestä asevelvollisuudesta, koska Natoa ei kiinnosta, miten jäsenmaa oman puolustuksensa järjestää, jos se vain hoitaa Nato-velvoitteensa. Ydinaseita, vieraita joukkoja tai tukikohtia Suomen ei tarvitsisi ottaa alueelleen, ellei se haluaisi.
Evan raportin ovat kirjoittaneet puolustuspoliittinen neuvonantaja Janne Kuusela puolustusministeriöstä ja pääesikunnan operatiivisella osastolla työskentelevä Karoliina Honkanen. Kuusela painotti raportin julkistustilaisuudessa, että raportti edustaa kirjoittajien henkilökohtaisia näkemyksiä - ei heidän työnantajiensa mielipiteitä.
Kuuselan mukaan liittoutumattomuus olisi lyhytnäköistä ja itsekästä.
"Vaikka Suomella ei nyt ole akuutteja sotilaallisia uhkakuvia, ei ole mitenkään selvää, että tilanne säilyy samanlaisena tulevina vuosikymmeninä", Kuusela perustelee.
Naton jäsenyyttä olisi kirjoittajien mukaan turha hakea sitten, jos turvallisuus olisi joskus uhattuna. Nato ei halua kriisejä mukanaan tuovia jäseniä, he sanovat. Itsekästä liittoutumattomuus on Kuuselan mukaan sen vuoksi, että Suomi ei voi jättäytyä muun maailman turvallisuudesta huolehtimisen ulkopuolelle.
Kritiikkiä puolueellisuudesta
Nato-kriittisyydestään tunnettu kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäki Helsingin yliopistosta arvosteli raportin julkistustilaisuudessa sen puolueellisuutta. Hänen mukaansa raporttia voi lukea suorastaan propagandistisena, koska teksti perustuu olettamukselle, että totuus on kirjoittajien hallussa.
Patomäki arvosteli raporttia myös ristiriitaisuudesta. Hän huomautti, että Naton yhteisen puolustuksen velvoite, Pohjois-Atlantin sopimuksen viides artikla, esitetään raportissa väljänä ja tulkinnanvaraisena, mutta toisaalta korostetaan sitä, miten varman turvan Nato tarjoaisi Suomelle.
Natoa vastustetaan Suomessa usein siksi, että Suomen pelätään joutuvan Yhdysvaltain politiikan välikappaleeksi. Raportissa todetaan, että Yhdysvaltain johtorooli Natossa onkin kiistaton, mutta siinä todetaan myös, että Nato toimii vain jäsenmaidensa yksimielisellä päätöksellä.
Yhdysvaltain politiikkaan vaikuttamisen mahdollisuus nähdään raportissa Naton hyvänä puolena. Patomäki suhtautui epäilevästi Suomen vaikutusmahdollisuuksiin Natossa. Naton jäsenmaiden yhdessä tekemiä päätöksiä edeltää Patomäen mukaan Yhdysvaltain kahdenvälinen diplomatia muihin jäseniin, jossa niitä taivutellaan Yhdysvaltain kannalle.
Raportin kirjoittajat eivät suosittele kansanäänestyksen järjestämistä Nato-kysymyksestä, vaan eduskunnan päätös asiasta riittäisi.
Mielipidemittausten mukaan suomalaisten ylivoimainen enemmistö vastustaa Nato-jäsenyyttä. Nato velvoittaa uusilta jäseniltään kansan kannatusta liittoutumiselle. Kuusela totesi, että tämän vuoksi Suomen Nato-keskustelu on ainakin toistaiseksi vain teoreettista.
Raportti on luettavissa Evan verkkosivuilla.