Kriisitietoisuus talouden heikosta tilasta näyttää Evan nyt julkaistun tutkimuksen perusteella uponneen suomalaisiin.
Hallitus voi kehysriihessään päättää hieman aiempaa levollisemmin mielin taloutta sopeuttavista säästöistä ja veronkiristyksistä. Neljäs Suomi -arvo- ja asennetutkimuksen mukaan peräti 75 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että Suomi elää nyt liikaa velaksi.
Myös käsitys siitä, että jotakin on tehtävä, on vahva. Selvästi yli puolet, 58 prosenttia, on sitä mieltä, että uudistumisen vaihtoehto on taloudellinen ja yhteiskunnallinen kriisi.
Kahdeksan kymmenestä on sitä mieltä, että on edelleen onni ja etuoikeus olla suomalainen.
Suomalaisten usko tulevaisuuteen horjuu
Usko tulevaisuuteen sen sijaan ei ole lainkaan niin varmalla pohjalla. Vain neljännes (24 prosenttia) uskoo, että viiden vuoden päästä asiat ovat Suomessa paremmin kuin nyt.
Myös luottamus kansainvälisesti hyvänä pidettyyn eläkejärjestelmään horjuu: neljä kymmenestä epäilee, että eläkejärjestelmät romahtavat eikä eläkkeitä pystytä tulevaisuudessa maksamaan.
Kovin kasvuhakuisina suomalaisia ei voi Evan selvityksen perusteella pitää.
Seitsemän kymmenestä uskoo, että jatkuvalla talouskasvun tavoittelulla ihminen tuhoaa paitsi luonnon myös itsensä.
Omistautuminen työlle jakaa suomalaiset kahteen leiriin.
Väittämä ”työ on tärkein osa ihmisen elämänsisältöä” saa taakseen 48 prosenttia suomalaisista, mutta 41 prosenttia torjuu ajatuksen täysin. Mitä korkeammin koulutettu ihminen on, sitä useammin hän kyseenalaistaa työn ensisijaisuuden elämässään.
Tutkimuksessa selvitettiin myös, onko suomalainen politiikka rikki, kuten esimerkiksi kokoomuksen puoluesihteeri Taru Tujunen on arvioinut.
Niukka enemmistö eli 53 prosenttia ilmoittaa olevansa kiinnostunut politiikasta ja seuraavansakin sitä aktiivisesti. Asennetutkimuksen mukaan politiikan kiinnostavuus ja seuraaminen ovat hieman kohentuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Epäluottamus puolueita kohtaan ankaraa
Epäluottamus poliittisia puolueita kohtaan on ankaraa. Peräti kolme neljästä (76 prosenttia) on sitä mieltä, että puolueet ovat eliitin pelikenttiä, jotka ovat kaukana tavallisten suomalaisten arjesta. Näin ajattelevat niin duunarit kuin johtajatkin.
Joka kolmas (34 prosenttia) on sitä mieltä, ettei mikään puolue aja hänelle tärkeitä asioita.
Kuusi kymmenestä kaipaa Suomeen vahvaa johtajaa, joka kykenisi palauttamaan yhteiskuntaan kurin ja järjestyksen sekä oikein arvojen kunnioituksen.
Suomalaisten lainkuuliaisuus ei ole juuri muuttunut sitten 1980-luvun.
Laaja enemmistö tukee vain sellaisia vaikuttamisen keinoja, jotka ovat laillisia, kuten vetoomukset, boikotit ja lailliset mielenosoitukset.
Viidennes tuomitsee laillisetkin mielenosoitukset.
Vain vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajat ovat muita valmiimpia hyväksymään myös muuta suoraa toimintaa.
Suomalaisista 47 prosenttia hyväksyy aktivisteilta väkivallattoman toiminnan mediahuomion hakemiseksi. Tuomittavana sitä pitää 40 prosenttia.
Jopa 72 prosenttia tuomitsee luvattomat tunkeutumiset tuotantolaitoksiin esimerkiksi kuvaamistarkoituksessa.