Elinkeinoelämän valtuuskunta Eva avasi maanantaina keskustelun lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentamisesta. Yksityistä rahaa tieteeseen, taiteeseen ja muihin yleishyödyllisiin kohteisiin tarvitaan, koska kilpailu verovaroista tiukentuu koko ajan. Verokannusteiden uskotaan lisäävän lahjoituksia.
Järjestölle raportin laatinut työryhmä lähtisi liikkeelle yritysten lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentamisesta, mutta raportin julkistustilaisuudessa kannatusta sai verovähennysoikeuden avaaminen yksityishenkilöiden lahjoituksille. Nykyisin tämä oikeus puuttuu Länsi-Euroopan maista Suomen ohella Ruotsista ja Espanjasta.
Myös Evan toimitusjohtaja Sixten Korkman antoi täyden tukensa tavallisten kuluttajien lahjoitusten verokannustimille, joskin tukea tuli myös yrityksille.
- Pidän kovasti yksityishenkilöiden verovähennysoikeudesta. En kuitenkaan ota kantaa siihen, pitäisikö verovähennysmahdollisuuden olla rajoittamaton tai jotakin muuta, hän huomautti.
Verkot rahan perään
Kantaansa Korkman perusteli myös viittaamalla Helsingin yliopiston kanslerin Kari Raivion aiempaan kommenttiin. Raivio muistutti, että Yhdysvalloissa 80 prosenttia yliopistojen lahjoituksista tulee yksityisiltä ja 20 prosenttia yrityksiltä. Vielä 80-luvulla luvut olivat päinvastoin.
Kansleri muistutti sen johtuvan yrityskulttuurin muutoksesta. Nyt yritysten odotetaan keskittyvän lisäarvon tuottamiseen omistajille. Se merkitsee voittojen jakamista tiukemmin omistajille. Kun raha kanavoituu yksityishenkilöille, verovähennykset olisi kohdistettava sinne, missä raha liikkuu.
- Toivoisin ajattelutavan modernisointia, Raivio kommentoi työryhmän esityksiä.
Henki lakiin
Evalle Lahjoitukset kasvuun verovähennyksin -raportin laatinut työryhmä haluaisi nostaa merkittävästi yritysten lahjoitusten verovähennyskattoa. Tavoitteena pitäisi olla lahjoitusten rajoittamaton verovähennys. Nykyisin laki mahdollistaa yrityksille ja muille yhteisöille 25 000 euron lahjoitusvähennyksen saaja kohden.
Projektijohtaja Timo Nikinmaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta muistutti, että nykyisinkin yritys voi halutessaan nostaa summaa osoittamalla lahjoituksia useammalle taholle, mutta yhdelle kohteelle osoitetun summan rajoittaminen vähentää mahdollisuuksia panostaa suurhankkeisiin ja juuri niihin panostuksia tarvitaan.
Professori Matti Myrsky Joensuun yliopistosta huomautti nykylaissa olevan muitakin pulmia. Nyt esimerkiksi eri yritysmuodot on asetettu eriarvoiseen asemaan vähennysten suhteen. Sama koskee eri varallisuusmuotoja.
Raportin laatijoiden mielestä nykykäytäntö on sekava myös siksi, että talkootyötä ei veroteta. Juuri tästä syystä Suomessa vapaaehtoistyön osuus lahjoituksista on 90 prosenttia.
- Väheksymättä vapaaehtoistyön merkitystä on kuitenkin muistettava, että kaikki eivät voi sitä käyttää hyödyksi, Nikinmaa muistutti.
Myrskyn mukaan myös yleishyödyllisyyden määrittelyä olisi tarkennettava.
Lisää lahjoituksia?
Nikinmaa uskoo, että lahjoitusten verovähennysoikeuden katon poistaminen lisäisi lahjoitusten määrää. Vertailukohteena hän käytti Britanniaa, jossa kattoa ei ole. Siellä suurimmat yritykset ovat vuosittain lahjoittaneet noin 0,5 prosenttia veroja edeltävästä voitosta.
- Suomessa vastaava osuus mahdollistaisi noin 50 pysyvän lahjoitusprofessuurin perustamisen, hän havainnollisti.
Valtiovarainministeriö on aiemmin suhtautunut nihkeästi uusiin vähennyksiin tai verotulojen menetyksiin. Juuri siitä syystä Korkman - entinen valtiovarainministeriön virkamies - aikoo pistää paukut poliitikkojen pysäyttämiseen.
- Ainoa keino voittaa heidät (virkamiehet) on jyrätä heidät ja mennä ohi poliitikkojen kautta, hän perusteli.