Kokoaikaista työtä tekevän suomalaisen todellinen työviikko on EU-maiden lyhin, noin 38,5 tuntia, ilmenee Elinkeinoelämän Valtuuskunnan Evan selvityksestä. Määrä on kolme tuntia vähemmän kuin Saksassa ja vajaa tunti vähemmän kuin Ruotsissa.
Lyhyt työaika haittaa Evan mielestä Suomen kilpailukykyä esimerkiksi teollisuudessa, jota kiinnostaa ensisijaisesti kokoaikaiset työntekijät. Osa-aikaisten lyhyt työaika haittaa puolestaan palvelualoja, joissa on paljon osa-aikatyötä.
Suomessa työaikaa lyhentävät muita EU-maita enemmän lomat, arkivapaat ja muut poissaolot, Eva huomauttaa.
Työurien pituus on Suomessa eurooppalaista keskitasoa pitemmät, keskimäärin hieman yli 37 vuotta. Sen sijaan muihin Pohjoismaihin ja keskeisiin kilpailijamaihimme verrattuna Suomen työurat ovat lyhyempiä.
STTK: Työaikojen vertailu ei kerro työn tehokkuudesta tai tuottavuudesta
Toimihenkilöiden keskusjärjestö STTK kyseenalaistaa Evan selvityksen suomalaisten työajoista. Pääekonomisti Ralf Sundin mukaan työaikojen vertailu ei itsessään kerro mitään työtunnin tehokkuudesta tai tuottavuudesta.
- Evan aineistosta ei löydy tässä suhteessa vertailtavaa tietoa. Työajan ja sen taloudellisen merkityksen suhde on monimutkainen: hyvin lyhyillä työajoilla on esimerkiksi mahdollista saavuttaa erittäin korkea tuottavuus ja pitkillä työajoilla vastaavasti ajautua matalaan tuottavuuteen, Sund toteaa.
Sundin mukaan työaikojen kategorinen pidentäminen ei auta Suomen talouskasvua tai työllisyyttä. Päivä vain pitenisi heillä, joilla on nytkin työtä, eikä uusia työpaikkoja syntyisi.
STTK:n mielestä nyt pitäisi keskustella enemmän työaikajoustoista, joita tarvitsevat sekä yritykset että työntekijät.
STTK:n viimeisimmän toimihenkilöbarometrin mukaan säännöllinen viikkotyöaika toimihenkilöillä oli 38 tuntia viikossa ja tehty työaika 39,2 tuntia. Ylityöt nostivat tehtyjen työtuntien määrää.
- Kun tietotyö lisääntyy, huolta herättää työn valuminen vapaa-aikaan ja koteihin, Sund totesi.