Yliopistojen opetus- ja tutkimusyksikköjen määrä tulisi puolittaa nykyisestä, ehdottaa Elinkeinoelämän Valtuuskunta (Eva). Lisäksi kandidaatin ja maisterin tutkinnot tulisi Evan mukaan erottaa selkeästi toisistaan ja automaattinen oikeus maisteriopintoihin kyseenalaistaa. Myös ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen työnjakoa tulisi selkeyttää ja kahden korkeakouluasteen välille etsiä uusia yhteistyömuotoja.
Elinkeinoelämän Valtuuskunta julkaisi tänään kokoelman ehdotuksia yliopistojärjestelmän uudistamiseksi. Analyysin ovat kirjoittaneet Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan dekaani Arto Mustajoki ja Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri.
Kirjoittajien mielestä suomalainen korkeakoulutus tarvitsee kansallisen, nykyistä yhtenäisemmän suunnitelman. Jokaisen korkeakoulun tulisi heidän mukaansa keskittyä erityisosaamiseensa sen sijaan, että tarjoavat samankaltaista opetusta ja tutkimusta.
- Pitäisi aloittaa määrittelemällä, monessako paikassa mitäkin kannattaa opettaa ja sen jälkeen katsoa, missä paikassa se on järkevintä tehdä, Mustajoki sanoo.
Tarvittaessa karsimistarpeet pitäisi Mustajoen mielestä määritellä ministeriöohjauksessa.
Teerin ja Mustajoen mukaan Suomen tieteen ja tutkimuksen taso on 2010-luvulla rapautunut ja kansainväliset kilpailijat ohittamassa Suomen etenkin kyvyssä luoda ja ottaa käyttöön innovaatioita. Yliopistojen päällekkäisyyksien karsimisella saataisiin heidän mukaansa aikaan laadukkaampaa ja kilpailukykyisempää koulutusta ja tiedettä.
Samaa tavoitetta palvelisi myös kandidaatin ja maisterin tutkintojen eriyttäminen, sanoo Teeri. Se helpottaisi hänen mukaansa paitsi akateemista alanvaihtoa tutkintojen välissä myös työelämään siirtymistä.
- Bolognan prosessiin osallistuvista maista vain Suomessa kandidaatin tutkinto nähdään jonkinlaisena välitutkintona, se on oikeastaan aliarvostettu. Kaikista ei tarvitse tulla maistereita.
