Yleisradion uutisankkuri Eva Polttila on silminnähden hämmentynyt. Kuun alussa Ylen 50-vuotisjuhlalähetyksessä kerrottu päätös eläkkeelle jäämisestä on saanut "aikamoisen hötäkän" aikaan. Haastattelupyyntöjä on kaikkialle, ja kadullakin ihmiset ovat toivottaneet hyviä eläkepäiviä.
"Mitä ihmeellistä yhdessä eläkkeelle jäämisessä on?" hän pyörittelee päätään ja nauraa. Varsinkin kun hän ei miellä itseään julkkikseksi vaan tavalliseksi toimittajaksi, jonka työ näkyy julkisesti.
Polttilan kasvot ja ääni ovat ehtineet tulla suomalaisille tutuksi. 63-vuotias Polttila on ollut Yleisradion palveluksessa kaikkiaan 40 vuotta; alkuun radiossa ja viimeiset 28 vuotta television puolella.
Katsoja on tärkein
Viimeinen työvuoro osuu ensi tiistaille. Lähetys on käynyt mielessä jo monta kertaa, mutta vielä Polttila ei ole päättänyt, mihin sanoihin pitkän uransa päättää.
"Siinä saattaa tulla tunteet pintaan, mutta ei se niin haittaa. Tässä työssä ne saavatkin olla mukana, kunhan pysyvät harkitusti hallinnassa."
Kontaktin säilyminen katsojiin ja aitous ovat olleet kantavana ajatuksena koko työuran ajan. Ehkä siinä on syy, miksi Polttila on niin pidetty. Netin keskustelupalstoilla on miltei haikeita kirjoituksia, joissa Polttilaa saatellaan eläkkeelle ja miellyttävän toimittajan työtä kiitellään lämpimästi.
Jonkinlainen työrooli on tietenkin olemassa, mutta studiossa hän on silti aina pyrkinyt olemaan oma itsensä.
"Järkyttävien uutisten kohdalla täytyy myöntää, että kyynel ei ole kovin kaukana silmäkulmasta. On tärkeää, että on samassa tunnelmassa katsojan kanssa."
Pääuutisten ensimmäinen nainen
Polttila tuli Ylen tv-uutisiin vuonna 1981. Naisuutisankkureita oli tv:n puolella jo nähty, mutta Polttila oli ensimmäinen nainen, joka aloitti pääuutislähetyksissä säännöllisen työn. Hän myöntää, että vielä tuolloin Yleisradiossa jotkut saattoivat suhtautua epäillen siihen, että nainen kertoisi uskottavasti suurista maailmanpolitiikan tapahtumista.
"Katsojat olivat paljon valmiimpia. Negatiivista palautetta naisjuontajasta tuli vain ihan muutama."
Kysymyksen ulkonäköpaineista Polttila kuittaa toteamalla, että ne kuuluvat työhön. Studion valoissa ja kameran edessä pitää näyttää huolitellulta,vaatteiden tulee olla kunnossa ja niiden tulee sopia lavastukseen.
"Huoliteltuna oleminen on kohteliasta katsojaa kohtaan."
Työvaatteet Polttila on valinnut itse. Joskus niitä on joutunut vaihtamaan kesken päivän tummemmansävyisiin, kun aamulla valittu asu on päivällä yllättävien ja raskaiden uutisten edessä osoittautunut liian värikkääksi. Esimerkiksi WTC-iskujen kohdalla kävi niin.
Hiuksia, meikkejä ja vaatteita tärkeämpää on kuitenkin, että puhe on selkeää, oikein painotettua ja teksti kunnossa, Polttila muistuttaa.
Maailman meno kiinnostaa jatkuvasti
Uutisvuosi rytmittyy lopulta aina aika samanlaiseksi. Polttila naurahtaakin, että autojen talvirenkaiden vaihdon ja joulumyynnin hän on ehtinyt uutisoida jo moneen kertaan. Mutta todella isot uutiset tulevat aina yllätyksinä ja haastavat koko toimituksen näyttämään taitonsa.
Eikö uutisiin ole kyllästynyt 40 vuoden aikana?
"Ei niihin kyllästy! Mutta vaatiihan se sellaisen luonteen, että on kiinnostunut maailman menosta."
Eläkkeelle hän sanoo silti siirtyvänsä hyvillä mielin.
"Vaikka en tunnekaan itseäni vanhaksi romuksi ja ikälopuksi. Vielä olisi kykyä ja jaksamista, mutta aikansa kutakin. Nyt tuli hyvä sauma lopettaa."