Monissa Euroopan maissa kärvisteltiin taas viime talvena Venäjän ja Ukrainan maakaasusodan takia. Putkien päissä olevat asiakkaat saivat konkreettisesti tuta kaasuriidan seuraukset kylminä asuntoina.
Vaikka kevät ja kesä painavat päälle, uusi kaasuriita on jo putkessa. Siinä ovat barrikadin yhdellä puolella Ukraina ja Euroopan unioni ja toisella puolella Venäjä.
Uusin kiista roihahti siitä, kun Ukraina ja EU sopivat maaliskuun lopulla Ukrainan neuvostoaikaisen maakaasuputkiverkoston ja maanalaisten maakaasuvarastojen uusimisesta.
Unioni sitoutui lainaamaan Ukrainalle putkiremonttiin 2,5 miljardia euroa. Vastikkeeksi Ukraina lupasi tehdä hämäräperäisestä kaasusektoristaan läpinäkyvän ja taata kaikille tasapuolisen pääsyn kaasumarkkinoilleen. Ukraina haluaisi EU:ta lisäksi apuun kahden uuden putken rakentamiseksi.
Sopimus oli märkä rätti päin Moskovan kasvoja. Sen neuvottelijat marssivat aiemmin ulos Brysselissä käydyistä neuvotteluista. Energiaministeri Sergei Shmatkon mukaan Venäjä teki niin, koska se oli käytännössä jo suljettu neuvottelujen ulkopuolelle.
Pääministeri Vladimir Putin on ilmoittanut, että Venäjä aikoo ottaa EU-suhteensa uuteen tarkasteluun, jos Venäjän intressejä ei oteta kaasukiistassa huomioon. Ne ehdittiin saada vastikään häthätää kuntoon Venäjän ja Georgian sodan jäljiltä.
Venäjä on jo pannut jäihin neuvottelut jättilainan antamisesta Ukrainalle. Se uhkaa myös panna suurennuslasinsa alle eurooppalaisyritykset, jotka ovat investoineet Venäjän energiasektoriin.
Eurooppa saa Venäjältä yli neljäsosan maakaasustaan, ja tästä määrästä noin neljä viidesosaa kulkee Ukrainan kautta. Venäjä on sulkenut tällä vuosituhannella kaasuhanat Ukrainaan jo kahdesti. Tämä on herättänyt EU:n petraamaan energiaturvallisuuttaan.
Maakaasun siirrossa avainkysymys on se, kenen käsissä jakeluverkko on. Valtion suorassa ohjauksessa toimivalla Venäjän kaasujätillä Gazpromilla on joko suoraan tai bulvaanien kautta vahva ote Ukrainan putkista. EU:n ja Ukrainan sopimus uhkaisi suoraan Gazpromin asemaa.
Putin sanoi maanantaina duumassa, että "yritykset sulkea Venäjä energiasektorin päätöksentekoprosessista, sivuuttaen sen legitiimit edut, kääntyvät itseään vastaan".
Voi tietysti kysyä myös niin päin, eikö Venäjä itse ole tehnyt kaikkensa estääkseen muita pääsemästä pitämään huolta omista eduistaan kaasubisneksessä. Venäjä on avannut energiamarkkinoitaan kitsaasti ulkomaisille yrityksille eikä se ole liittynyt EU:n ajamaan Euroopan energiaperuskirjaan. Sen sijaan presidentti Viktor Jushtshenko sanoi äsken, että Ukraina aikoo liittyä siihen pian.
Raaka-aineet ovat Venäjälle yksi keino palauttaa Venäjää maailmanpolitiikan avainpeluriksi. Viime kesän sota Georgian kanssa oli ulkomaailmalle merkki, ettei Venäjä salli muiden astua sen reviirille ja etenkin ettei se hyväksy Ukrainan Nato-jäsenyyttä.
Juuri koolla olleet Nato-maat eivät antaneet pienintäkään merkkiä, että Georgian ja Ukrainan Nato-jäsenyys olisi yhtään lähempänä. Sen sijaan EU:n ja Ukrainan kaasusopimus on selvä haaste Venäjälle.
EU:n ja Ukrainan edustajat ovat toivottaneet Venäjän tervetulleeksi uudistamaan Ukrainan kaasusektoria. Ukrainan kaasuputkissa saa kuitenkin kulkea, tai olla kulkematta, paljon kaasua ennen kuin Venäjä tulee mukaan muiden kattamaan pöytään.
kyosti.karvonen@kaleva.fi