Euroopan unionissa tulisi siirtyä ilman suuria julistuksia noudattamaan määräenemmistöpäätöksiä. Se olisi tärkeää EU:n päätöksenteon tehokkuuden nostamiseksi ja halvaantumisen estämiseksi. EU:n päätöksenteon uudistaminen olisi myös kohtalaisen helppoa, sillä jäsenmaat sopivat jo siitä perustuslakiluonnoksen laatimisen yhteydessä, arvioi Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen vieraillessaan Kalevan vieraana maanantaina Oulussa.
Erkki Liikasen mukaan Turkin jäsenyysneuvottelujen aloituksen kangertaminen osoitti EU:n nykyisen päätöksentekokäytännön heikkoudet. Päätös neuvottelujen aloittamisesta kangersi, vaikka 23 maata oli niiden aloittamisen kannalla ja ainoastaan Itävalta asetti omia erityisehtojaan niiden käynnistämiselle.
Vankan EU-kokemuksen omaavan Liikasen mukaan yksittäisen maan veto-oikeus oli perusteltua, kun unioni oli vasta kuuden maan yhteisö. Vaikeuksia se asetti jo silloin, kun EU:sta oli kasvanut 15:sta maan yhteisö. Nykyisessä, 24:n maan EU:ssa Liikasen mielestä pitäisi ehdottomasti siirtyä enemmistöpäätöksiin. "Koska siitä on poliittisesti sovittu, päätöksen pitäisi siirtyä myös käytännöksi arjen työhön", hän näkee.
Vuoden 2004 heinäkuusta Suomen Pankin johtokunnan puheenjohtaja ja Euroopan keskuspankin, EKP:n neuvoston jäsenenä Liikanen kantaa huolta Euroopan tulevasta.
Näköalaa hänelle tuo todella pitkä EU-ura. Liikanen toimi 1990-1994 Suomen EU-suurlähettiläänä Brysselissä ja 1995-2004 Euroopan komission jäsenenä, viimeksi yritystoiminnasta ja tietoyhteiskunnasta vastanneena komissaarina.
Britannia sopisi
tiennäyttäjäksi
Päätöksenteon ongelmiin EU:ssa Liikasen mukaan törmättiin edellisen kerran, kun osa jäsenmaista päätti alistaa perustuslakiluonnoksen kansanäänestykseen. Hänen mukaansa tärkeän asiakirjan kohtalo jo sinetöityi, kun se päätettiin alistaa Ranskassa ja Hollannissa kansanäänestykseen. Hänestä oli selvää, ettei kummankaan maan sisäpoliittinen tilanne suonut edellytyksiä ehdotuksen hyväksymiselle.
Liikasen mukaan suurten jäsenmaiden ja erityisesti nyt Iso-Britannian puheenjohtajamaana tulisi ryhtyä tiennäyttäjäksi osoittamalla EU:ssa unionissa kaivattavaa johtajuutta.
Uuden päätöskäytännön lisäksi Britannian pitäisi viedä EU: n rahoituspakettia voimakkaasti eteenpäin puheenjohtajakaudellaan. "Mitä pannaan maatalouteen, rakennerahastoihin, tutkimukseen ja niin edelleen", se pitäisi Liikasen mukaan päättää mahdollisimman nopeasti ja erillään siitä, mitä laajenemisen suunnalla tapahtuu.
Isona EU-maana Britannialla puheenjohtajamaana olisi Liikasen mielestä erinomainen tilaisuus osoittaa johtajuutta ja osoittaa esimerkkiä itsekin riskiä ottavana jäsenmaana: "Jos vahva brittihallitus suostuisi ottamaan johtajan roolin, Euroopan asiaa vietäisiin aivan erinomaisella tavalla eteenpäin".
EKP kuuntelee
haarakonttoreita
Tätä nykyä Erkki Liikanen tekee työtä Euroopan tulevaisuuden eteen EKP:n Suomen haarakonttorin johtajana ja pankin neuvoston jäsenenä. Hänen mukaansa usein esitetty epäily siitä, ettei Suomen näkökohtia EKP:n päätöksenteossa otettaisi huomioon, on turha.
Suomen Pankin pääjohtajan mukaan EKP:n neuvostossa Suomen painoarvo on jo matemaattisesti suurempi kuin EU:n komissiossa.
Liikanen kertoo saaneensa esittää myös vapaasti näkemyksiään, sillä EKP:ssa halutaan aidosti tietää haarakonttorien johtajien näkökulmat:"Vaikutusvalta riippuu siitä, mitä on sanottavaa ja miten sen osaa esittää."
EKP:n päätöksenteko nojaa syvään tutkimustietoon ja laajoihin selvityksiin, jolloin keskuspankin kulloinkin tekemät tilannearviot ovat mahdollisimman tarkkoja, Liikanen viittaa pitkään venyneisiin odotuksiin ohjauskoron noususta. Nyt markkinoilla uskotaan Euroopan keskuspankin valmistelevan ohjauskoron nostamista, muun muassa EU:ssa kiirehtivän inflaation vuoksi.
Suomessa inflaatio on Euroopan maista alhaisin, ainoastaan yhden prosentin tietämissä. Siltikään Liikanen ei näe, että mahdollinen korkopäätös sattuisi Suomen taloustilanteen kannalta huonoon aikaan.