Helsinki Presidentti Martti Ahtisaaren mielestä Euroopan Unionin pitäisi kehittyä kohti pehmeää turvallisuutta, jossa päällimmäisinä arvoina ovat kansalaisten kaikinpuolinen hyvinvointi ja turvallisuus. Unionista hän toivoo taloudellisesti vahvaa tekijää maailmantalouteen.
EU on Ahtisaaren mielestä ensisijaisesti siviilipuolen toimija. Kriisien hoidossa ovat etusijalla taloudelliset ja muut ei-sotilaalliset keinot. Tärkeintä on kriisien ehkäiseminen jo ennakolta.
"Vaikka unionille luodaan kyky sotilaalliseen ja ei-sotilaalliseen kriisinhallintaan, ei EU:sta kuitenkaan muodostu sotilasjärjestöä tai puolustusliittoa", arvioi Ahtisaari torstaina EU:n komission Suomen edustuston järjestämässä keskustelutilaisuudessa.
Tilaisuuden teemana oli Eurooppa 2010 - Turvallisuutta vaiko turvattomuutta.
Ahtisaari kuitenkin painottaa, että sotilaallinen kriisinhallintakyky tekee unionista vahvemman ja uskottavamman toimijan EU:n omien jäsenmaiden ja ulkopuolisen maailman silmissä. "Se edesauttaa myös muun maailman turvallisuutta lisäämällä EU:n mahdollisuuksia ennaltaehkäistä ja hallita kriisejä ja konflikteja."
Suomen mahdolliseen jäsenyyteen Pohjois-Atlantin puolustusliitossa Natossa Ahtisaari ei ota kantaa.
"En nyt halua sanoa aiheesta mitään, että en tyhjennä pajatsoani. Puhun teemasta 25. päivänä Säkylässä. Malttakaa sinne asti."
Ahtisaari haluaa nähdä Euroopan turvallisuuden hyvin laajana käsitteenä. Hän liittää kriisien ennaltaehkäisyyn myös kehitysyhteistyön. Hän muistuttaa, että EU ja sen jäsenvaltiot vastaavat yli puolesta maailmassa annettavasta kehitysavusta.
"EU:n kehitys entistä tehokkaammaksi turvallisuusorganisaatioksi vaatii kuitenkin parempaa koordinaatiota unionin harjoittaman kriisinhallinnan, kehitysyhteistyön ja kauppasuhteiden välillä."
Voima pehmeässä turvallisuudessa
Ahtisaari ei halua lähteä tässä vaiheessa arvioimaan EU:n tulevaisuutta pohtivan konventin työtä, koska prosessi on kesken.
Hän uskoo, että tulevaisuudessa EU:n voima on pikemminkin pehmeän turvallisuuden puolella kuin ulko- tai puolustuspolitiikan vahvistamisessa. "EU:ssa ei ehkä löydy tahtoa lisätä paljon varoja puolustukseen ja sen vaatimaan tekniikkaan."
Ahtisaari liittyi esitelmänsä jälkeisessä keskusteluosuudessa siihen huolestuneiden päättäjien joukkoon, joka pelkää, että Euroopasta loppuu lähivuosina työvoima.
"Väestö vanhenee Euroopassakin ja itse olen siitä hyvä esimerkki. EU:n jäsenmaissa tarvitaan vuodesta 2000 lähtien joka vuosi 1,4 miljoonaa uutta työntekijää vuoteen 2050 asti. Me tarvitsemme siten noin 70 miljoonaa uutta työntekijää 50 vuodessa. Mistä heidät saadaan?"
Ahtisaari kertoi, että EU:n seuraava puheenjohtajamaa Kreikka paneutuu ensi vuonna Euroopan ikääntymisongelmaan ja työllisyyteen. Ahtisaari on konsultoinut asiassa Kreikan valtiojohtoa.
"Miksi Balkanin noin 10 miljoonalle ihmiselle ei tarjota työtä EU:n alueella. Balkanilla on työttömyys tällä hetkellä 40-50 prosenttia. He (balkanilaiset) työskentelisivät EU:ssa ja lähettäisivät rahaa kotiin. Silloin sekä EU-maat että Balkanin maat hyötyisivät", esittää Ahtisaari ratkaisuksi läntistä Eurooppaa uhkaavaan työvoimapulaan.
Hän muistuttaa, että EU:n pitää luonnollisesti huolehtia omien työttömiensä työllistämisestä, mutta se ei riitä korvaamaan EU:n työvoimavajetta.
EU kehittyy
valtioiden liittona
Ahtisaari arvioi, että Suomi on pärjännyt hyvin EU:n jäsenenä ja voinut myös vaikuttaa unionin kehitykseen.
"Näen EU:n yksittäisten valtioiden liittona eikä liittovaltiona."
Hän muistuttaa, että EU:n ja Naton välinen yhteistyö on tärkeää jatkossakin.
"EU ei voi toivoa kehittävänsä sotilaallista kriisinhallintakykyään ilman Naton resursseja kuten suunnittelu-, tiedustelu- ja kuljetuskapasiteettia "
Ahtisaari ei lähde arvailemaan, onko Yhdysvallat vai EU maailman johtava supervalta kymmenen vuoden päästä.
"Vierastan supervaltanimikettä; olkoon EU maailmassa vahva toimija, joka ajaa hyviä asioita. Tärkein asia on turvallisuuden, erityisesti taloudellisen turvallisuuden ajaminen sekä työttömyyden poistaminen. On erinomaisen hyvä asia, että EU:sta tulisi taloudellisesti vahva."
Ahtisaari muistuttaa kolmannesta tekijästä maailmassa. "Kiina pitäisi ottaa johtavien maiden G8-ryhmään, koska siitä tulee maailman suurin talous."