Euroopan unionin toimielimet ja useat jäsenmaat ottivat etäisyyttä neljään valtioon, jotka tapaavat tiistaina yhteistä puolustusta pohtivassa huippukokouksessa.
Italia arvioi eleen voivan syventää EU:n hajanaisuutta ja varoitti, että Britannia, Espanja ja Italia saattavat järjestää oman vastaavan tapaamisen.
Arvostelijat ihmettelevät ennen muuta kokouksen ajoitusta. Se pelätään tulkittavan Yhdysvaltain vastaiseksi, varsinkin kun mukana ovat Ranska ja Saksa. Maat vastustivat voimankäyttöä Irakissa.
Sekä presidentti Jacques Chiracin että liittokansleri Gerhard Schröderin on määrä osallistua. Ranskan ja Saksan ennakoidaan olevan kuitenkin kokouksessa varovaisia. Maat eivät halua, että kolhiintuneet transattlantiset suhteet kärsivät lisää.
Brysselin minihuippukokoukseen osallistuvat EU:n perustajavaltioista lisäksi koollekutsuja Belgia ja Luxemburg. Poissa perustajista ovat Italia ja Hollanti.
Idean isä on Belgian pääministeri Guy Verhofstadt, joka valmistautuu maansa parlamenttivaaleihin 18. toukokuuta. Verhofstadt tosin sanoo kirjoittaneensa asiasta Chiracille ja Schröderille jo viime heinäkuussa.
Verhofstadt katsoo, että EU tarvitsee yhteistä sotilaallista puolustusta.
"Yhtenäinen ulkopolitiikka Euroopan unionissa on mahdotonta, jos meillä ei ole yhteistä välinettä kuten puolustus", Verhofstadt sanoo maanantain Le Soir -lehden haastattelussa.
Verhofstadt vakuuttaa, että tapaaminen ei liity millään lailla Irakiin tai sotilasliitto Naton ongelmiin.
"Tämä huippukokous ei ole suunnattu Natoa ja amerikkalaisia vastaan", Verhofstadt sanoo.
Useat EU-valtiot vastustavat aidosti puolustusydintä. Selkeimmin huolensa tuo esille Italian ulkoministeri Franco Frattini. Hän arvioi, että huippukokous voi vahvistaa käsitystä ytimestä. Tämä jättäisi muut maat sivuun ja vahingoittaisi sotilasliitto Natoa.
Frattinin mukaan tämä voisi johtaa Britannian, Espanjan ja Italian omaan puolustuskokoukseen.
"En voi kuvitella puolustusta ilman Britanniaa, Euroopan suurinta sotilasmahtia", Frattini toteaa Frankfurter Allgemeine -lehdessä.
Myös EU:n ulkopoliittinen edustaja Javier Solana korostaa Britannian roolia. Hän toivoi, että kokous keskittyisi jäsenmaiden sotilasbudjettien kohentamiseen.
Solana ei osallistu kokoukseen. Myöskään EU:n komissio tai EU:n puheenjohtajamaa Kreikka eivät ole mukana.
Pohjoismaissa
"ajatukset muuttuvat"
Verhofstadt ei allekirjoita näkemystä, että esimerkiksi Skandinavian valtiot eivät lähtisi koskaan mukaan yhteiseen puolustukseen.
"Näillä valtioilla on kylmän sodan ajoilta tulevat perinteet. Mutta nyt kaikki se on muuttunut. On olemassa muita ideoita, jotka ovat kehittymässä näissä maissa", Verhofstadt arvioi Le Soirissa.
Verhofstadt toivoo, että huippukokous voisi kehittää eurooppalaista puolustusta mm. vahvistetun yhteistyön kautta.
EU:n Nizzan sopimuksen mukaan tietyt jäsenmaat tai maaryhmä voivat tiivistää yhteistyötään muista jäsenvaltioista riippumatta.
Belgia haluaa myös perustaa Brysseliin pysyvän Euroopan sotilaspäämajan, vaikka kaupungissa on jo Naton päämaja. Listalla on niin ikään asehankintavirasto, joka sisältyy myös tulevaisuuskonventille viime viikolla jätettyyn ehdotukseen.
Konventin johdon esityksen mukaan yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka voi johtaa yhteiseen puolustukseen, jos jäsenmaat yksimielisesti niin päättävät.
Ehdotuksen ns. solidaarisuuspykälän mukaan jäsenmaa voi antaa toiselle EU-valtiolle sotilasapua esimerkiksi terroristihyökkäystä vastaan.