Jo kahden kuukauden päästä Euroopan parlamenttiin valitaan uudet edustajat, mutta valtaisaa vaalikuumetta ei vielä ole päässyt syntymään. Kummoisia ennustajanlahjoja ei tarvita sanomaan, että ei se taida kovin hurjaksi äityä edes viimeisinä päivinä ennen kesäkuun 7:ttä.
Euroopan parlamentti ei paljon kansaa hetkauta, vaikka parlamenttiin valitut itse kyllä kotimaakunnissaan jaksavat muistuttaa tehtävän tärkeydestä. Parlamentti on jäänyt suomalaisille etäiseksi.
Brysselissä ja Strasbourgissa arkisin kokoontuvat euroedustajamme eivät saa samalla tavalla huomiota kuin päivittäin uutisissa seksiviestikohusta toiseen porskuttavat kotimaan poliitikkomme. Se on julma totuus, vaikka europarlamentaarikko pääsee päättämään ihan konkreettisista asioista, jotka vaikuttavat meidän jokaisen arkipäivään. Isoista ja pienistä.
Vaalien ehdokasasettelu on vielä hieman kesken, mutta suurin osa ehdokkaista on tiedossa. Joukossa on tuttua ja tuntematonta, kokenutta kettua ja uutta untuvikkoa.
Oulun läänin ja pohjoisen ehdokkaissa toteutuu sama linja: muutama tunnettu kansanedustaja on päättänyt lähteä koettamaan kansainväliselle areenalle. Niitä tv- ynnä muita julkkiksia pohjoisen kattauksessa on vähemmän, koska julkkiksia ei yksinkertaisesti näillä leveysasteilla ei tahdo olla.
Viime vaaleissa eduskuntapaikasta täpärästi rannalle jääneet jännittänevät eurovaaleja eniten. Kajaanilaisen Raimo Piiraisen (sd.) luulisi olevan erityisen kova Liisa Jaakonsaaren (sd.) tukija, vaikka asetelmat olivat kaksi vuotta sitten aivan toiset.
Jos lumijokinen Kyösti Karjula (kesk.) valitaan europarlamenttiin, vilpittömän lämpimät onnittelut voidaan olettaa tulevan Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtajalta Riikka Moilaselta (kesk.). Hänen eduskunnasta poissaolokautensa jäisi näin vain puoleen kauteen.
Tuulikki Ukkolan läpimenosta iloitsisi eniten Jorma Yypänaho, joka sai rannalle jääneistä kokoomuslaisista eniten ääniä viime eduskuntavaaleissa.
Siinä mielessä voitaisiin ryhtyä kehittämään vaalikuumetta, että kenelle kellot soivat ja onni potkaisee. Vaalikauden puolessavälissä on kyllä jännää saada eduskuntaan uutta verta.
Jos tässä ennustajaksi uskaltaa heittäytyä, todennäköisintä on, että Moilanen saa sittenkin jatkaa kansanedustajan uraansa. Vanhan keskustalaisen sananlaskun mukaan Pohjois-Pohjanmaan keskustapiiri saa varmasti oman edustajansa Euroopan parlamenttiin, jos se vain niin haluaa. Viime kerralla piiri ei sattunut haluamaan omaa meppiä, mutta nyt voi olla toisin.
Vaikutuksensa voi tosin olla sillä, että Suomella on paikkoja yksi vähemmän, eikä keskustan suosio mittausten mukaan huitele enää huippulukemissa. Pääsääntöisesti mepiksi pääsyyn tarvitaan järjetön määrä ääniä koko maasta.
Jaakonsaarella on takanaan 30 vuotta politiikassa, ja hänet tunnetaan vikkelistä, usein railakkaista ulostuloistaan, jotka eivät aina ole olleet sosiaalidemokraattienkaan mieleen. Niillä eväillä saa varmasti paljon ääniä, mutta saako tarpeeksi.
Oulun ja lähialueen olisi tärkeä saada vähintään yksi europarlamentaarikko läpi. Hän voi tietysti olla jokin valtakunnallisesti vähemmän tunnettu, tuorekin kasvo. Piia-Noora Kauppi tuli ja löi itsensä läpi käytännössä täydestä tuntemattomuudesta kymmenen vuotta sitten. Se oli ihme, ja ihmeitähän tapahtuu aina joskus.
antti.ervasti@kaleva.fi