Euroopan parlamentin vaalit käydään Suomessa kesäkuun 9. päivänä. Ennakkoäänestyksen alkuun (29.5.) on enää viikko. Vaalikuumetta vain on ilmassa laihanlaisesti.
Kun alkuvuoden presidentinvaali nousi isoksi aiheeksi työpaikkojen kahvipöytäkeskusteluissa, nyt sää, jääkiekko ja kotimaan politiikka menevät europarlamentaarikkojen valinnan edelle.
Lähipäivät toivottavasti herättelevät kansalaisia. Kyvykkäiden vaikuttajien saanti keskeiseen eurooppalaiseen päätöksentekoelimeen on yksiselitteisesti Suomen edun mukaista.
Tämän vaalikauden 14 suomalaismepistä viisi on kuulunut EUMatrix-tutkimusyhtiön mukaan sadan vaikutusvaltaisimman europarlamentaarikon joukkoon. Lukema ei 705 mepin joukossa ole huono. Nyt europarlamenttiin valitaan 720 edustajaa, joista suomalaisia 15.
Ehdokkaita voi seuloa esimerkiksi Kalevan eurovaalikoneella. Keskiviikkoiltana 22.5. Kaleva järjestää Ylen kanssa Oulussa kauppakeskus Valkeassa paneelin, jossa tentattavana on Pohjois-Suomeen painottuva joukko ehdokkaita yhdeksästä puolueesta.
Vaikka eurovaalitunnelma ei vielä tunnu sähköiseltä, tuoreimman eurobarometrin perusteella suomalaisten osallistumisinto on kasvanut. Mittauksen mukaan 64 prosenttia suomalaisista on kiinnostunut vaaleista. Viimekertainen äänestysprosentti, 42,7 prosenttia kotimaassa, todennäköisesti ylitetään.
Suomea laiskemmat kansakunnat olivat viime kerralla lähinnä itäisen Euroopan entisiä sosialistimaita, joissa demokraattiset perinteet ovat lyhyemmät ja ohuemmat kuin meillä. Mitä matalampi äänestysinto EU:ssa, sitä paremmat aseet saa käteensä Venäjä, joka pyrkii kyseenalaistamaan unionin toiminnan oikeutuksen.
Yleinen jarru tuntuu yhä olevan se, ettei suomalaisilla ole tarkkaa käsitystä siitä, mitä europarlamentti tekee.
Euroopan parlamentilla on aitoa valtaa kysymyksissä, joista Suomessa on viime aikoina kohistu, kuten metsien käytössä, luonnon ennallistamisessa, energiaan ja päästöihin liittyvissä ratkaisuissa tai vaikkapa siinä, millainen pullonpalautusjärjestelmä meillä tulevaisuudessa on.
Euroopan parlamentti hyväksyy unionin budjetin yhdessä jäsenmaiden kanssa ja parlamentin hyväksyntää vaaditaan myös EU:n laajentumispäätöksissä.
Näiden vaalien kuumaksi keskustelunaiheeksi on noussut kysymys EU:lle otettavasta yhteisvelasta. Samantyyppinen järjestely, koronasta johtuva EU:n elpymispaketti, johti arvosteluun esimerkiksi siitä, että italialaiset remontoivat talonsa pitkälle unionin piikkiin.
Yhteistä velkaa puoltaa nyt se, että sillä voitaisiin järjestää Ukrainalle tukea sen puolustussodassa Venäjää vastaan.
Ennakkoarvioissa laita- tai äärioikeiston arvioidaan nostavan kannatustaan. Tämä voi vaikuttaa parlamentin päätöksentekokykyyn, jos sen perinteiset suuret ryhmät menettävät enemmistönsä. Valta tässä on EU-kansalaisten käsissä.