Eu­ro­vaa­lien ää­nes­tys­vilk­kaut­ta yri­te­tään nostaa

Luultavasti kutakuinkin ainoa asia, joka enää edellisistä vuoden 1999 eurovaaleista muistetaan, on äänestysaktiivisuuden jääminen kaikkien aikojen pohjalukemiin, 31 prosenttiin.

Luultavasti kutakuinkin ainoa asia, joka enää edellisistä vuoden 1999 eurovaaleista muistetaan, on äänestysaktiivisuuden jääminen kaikkien aikojen pohjalukemiin, 31 prosenttiin.

Erityisen hyvin se muistetaan vaalien toimittamisesta vastaavassa oikeusministeriössä, joka järjesti keskiviikkona Helsingissä työseminaarin euro- ja kunnallisvaalien äänestysaktiivisuuden nostamisesta.

Seminaarin avannut oikeusministeri Johannes Koskinen piti äänestysaktiivisuuden laskua kahdenkymmenen viime vuoden aikana huolestuttavana ja kysymyksiä herättävänä ilmiönä.

- Kertooko se demokraattisen järjestelmän legitimiteetin murenemisesta? Onko kansalaisten luottamus koko järjestelmää kohtaan laskussa? Vai kertooko ilmiö siitä, että kaikki on valtakunnassa hyvin, kansa luottaa järjestelmän toimivuuteen, eikä tarvetta siksi ole?

Koskinen huomautti, että Suomen vaalijärjestelmä tuottaa toki aina tuloksen riippumatta siitä, millainen äänestysaktiivisuus vaaleissa on.

Ilmoita asiavirheestä