Sunnuntaina 25. toukokuuta pidettävät europarlamenttivaalit ovat ehdokasasettelun perusteella tärkeä tapahtuma puolueille.
Vaikka ehdokaslistat eivät ole vielä täysiä, jo nyt on havaittavissa, että parlamenttiin pyrkii koko joukko politiikan kovaan kaartiin luettavia henkilöitä.
Vaalikampanjointi on jo käynnistynyt. Ehdokkaat matkaavat pitkin poikin maata. Varsinainen huipennus jää loppusuoralle, viimeisiin vaaleja edeltäviin viikkoihin niin kuin viime vuosien vaaleissa on ollut tapana.
Suomesta valitaan 13 europarlamentaarikkoa, sama määrä kuin aikaisemmin. Mielipidemittausten perusteella kokoomuksen ja keskustan otaksutaan pitävän nykyiset kolme paikkaansa. Niinikään SDP on kiinni kahdessa paikassa.
Sen sijaan vihreiden edustajamäärä saattaa pudota kahdesta yhteen. Kristillisdemokraatit ja Rkp voivat aivan hyvin menettää ainoat edustajansa.
Perussuomalaisille mielipidemittaukset lupaavat eurojytkyä, nykyisen yhden paikan päälle kahta lisäpaikkaa. Myös vasemmistoliitolla on mahdollisuudet palata europarlamenttiin yhdellä edustajalla.
Mielipidemittauksilla on kuitenkin vain viihdearvo. Eurovaalit ovat luku sinänsä. Vaalien tulos riippuu paljolti äänestysaktiivisuudesta. Jos se jää edellisvaalien 40 prosentin tasolle, tulos voi poiketa ennakoidusta paljonkin.
Ehdokasasettelun perusteella puolueet ampuvat kovilla. Ehdolla on koko joukko ykkös- tai kakkosketjun miehiä ja naisia; ministereitä, kansanedustajia ja muita näkyviä vaikuttajia. Tarjolla näyttäisi olevan aikaisempaa vähemmän julkkiksia, jotka ovat ansioituneet muualla kuin politiikassa.
Kokoomus on liikkeellä kahden ministerinsä – Alexander Stubbin ja Henna Virkkusen – johdolla. Ministerivetoisesti, Merja Kyllönen kärjessä, kampanjoi myös vasemmistoliitto.
Keskusta hyökkää puolestaan kahdella kärjellä: talouskomissaari Olli Rehn vetää EU-myönteisten vankkureita puolueen kunniapuheenjohtajan Paavo Väyrysen kalastellessa unionin vastustajien ääniä.
Sosiaalidemokraateilla on varsin tasavahva lista, joten raivokas jäsentenvälinen kamppailu on taattu varsinkin kun on pelkoa toisen paikan menettämisestä. Perussuomalaiset ovat saaneet listoilleen puheenjohtaja Timo Soinia lukuun ottamatta miltei koko kärkikaartin.
Vapaaehtoisesti eivät vihreätkään paikoistaan luovu. Ehdokasjoukko koostuu laajalti tunnetuista vaikuttajista. Sitä paitsi eurovaaleissa vihreät ovat tavanneet menestyä paremmin kuin muissa vaaleissa.
Kansanedustajien suuri osuus ehdokkaissa kertoo siitä, että osa heistä käyttää eurovaaleja ponnahduslautana ensi vuoden eduskuntavaaleihin ikään kuin muistuttaakseen äänestäjiään olemassaolostaan.
Näkyvien poliitikkojen asettuminen ehdolle eurovaaleissa tarjoaa erinomaisen tilaisuuden käydä kunnon keskustelua Suomen Eurooppa-politiikasta. Toivottavasti tämä mahdollisuus käytetään hyväksi.
Pääkirjoitus