Euroalueen työttömyys kohosi järisyttävän synkkiin lukemiin. Maissa, joissa yli puolet nuorista on vailla työtä, yhteiskuntarauhan murtuminen on todellinen uhka.
Harva odottikaan Euroopan tilastolaitoksen Eurostatin tuoreimmista työttömyysluvuista rohkaisua taantuman ja velkakriisien kiusaamaan maanosaan. Sellaisia uutisia ei viime viikolla totisesti saatukaan, vaan päinvastoin kauhistuttavia lukuja EU-maiden arkitodellisuudesta.
Espanjassa työttömyyslukema oli EU:n synkin, lähes 27 prosenttia, ja toisessa kriisimaassa Kreikassa noin 20. Kaikkien EU-maiden keskimääräinen työttömyysaste oli 10,7 prosenttia, euromaiden 11,7.
Käytännössä unionin alueella on nyt yli 26 miljoonaa työtöntä työnhakijaa, siis enemmän kuin Pohjoismaissa on yhteensä asukkaita.
On maanosassa onneksi sellaisiakin maita, joissa lukemat ovat siedettävät: Alle kuudessa prosentissa työttömyys on esimerkiksi Saksassa, Hollannissa, Luxemburgissa ja Itävallassa. Suomikin kuuluu 7,9 prosentillaan maanosan parempiosaiseen leiriin.
Tutkimuksen ylivoimaisesti ankeimmat tiedot kertovat kuitenkin muutamien maiden nuorisotyöttömyydestä. Alle 25-vuotiaista kreikkalaisista työttöminä on peräti 57,6 prosenttia, espanjalaisista 56,5 prosenttia.
Nämä lukemat ovat jo vaarallisen korkeita. Pitkään jatkuva laaja nuorisotyöttömyys ei voi olla jättämättä jälkiä yhteiskuntaan. Seuraukset voivat olla syrjäytymistä ja apatiaa mutta myös erilaista rikollisuutta.
Myös poliittisesti tilanne on kaikkea muuta kuin riskitön: työttömyys ja turvattomuus kanavoituvat helposti ääriliikkeiden kannatukseksi, jopa väkivallaksi. Tästä on historiasta kylliksi esimerkkejä.
Tällaisesta kehityksestä on jo oireita Kreikassa, jossa suosiotaan nostaa äärioikeistolainen, ulkomaalaisvastainen Kultainen aamunkoitto -puolue. Juuri Kreikka lienee tällä hetkellä se paikka, jossa kytö helpoimmin voi roihahtaa voimakkaaseen liekkiin.
Espanjan lukemat ovat kyllä vielä rumemmat, mutta siellä on pitkään totuttu elämään korkeiden työttömyyslukujen kanssa. Espanjan kriisin syvyyttä kuvaa kuitenkin se, että maassa jo ruoankin kulutus on kääntynyt laskuun.
Rumien työttömyyslukujen takana on monissa maissa talouspoliittisia virheitä, yli varojen elämistä ja huonoa koulutuspolitiikkaa mutta myös tuoreempia tekijöitä. Julkisen talouden nopea tasapainotus on hävittänyt työpaikkoja ja heikentänyt kulutusta. Tasapainotusta on ollut pakko tehdä, mutta sen seuraukset ovat raskaat.
Esimerkiksi Kreikan kohdalla on jo käyty aiheellista keskustelua siitä, onko tasapainotusohjelma ollut niin tukahduttava, että se on lopulta suistanut maan entistä suurempiin ongelmiin.
Eurostatin tuoreen tutkimuksen tuloksiin kuului yksi valonpilkahduskin. Euroalueen kuluttajien luottamus talouteen on pienessä nousussa. Luottamuksen kasvu on yksi, joskaan ei riittävä edellytys sille, että Eurooppa voi kriisistä nousta.
Jo nuorten takia on pakko toivoa, ettei kapuaminen nykytilanteesta ylös kestä liian pitkään. Nuorten tulevaisuudenuskon ei saa antaa kuolla.